Mediatiedotteet

Suomalaisen Naisliiton kevätkokouksen kannanotto, kansalaisaloitteesta 4.5.2024



Kannanotto 4.5.24

Joka kuntaan pitää saada digitukipisteet

Suomessa elää nyt noin 600 000 ihmistä, joita huimaa vauhtia etenevä digitalisaatio työntää armotta palveluyhteiskunnan sivuraiteille. Näiden digipudokkaiden lisäksi useille tuhansille ihmisille digilaitteiden käyttö ja hankinta tuottavat vaikeuksia.

Iso osa kansalaisista tietää kokemuksesta, mitä digiahdinko on, kun asiointi takkuilee tai on jopa mahdotonta tavallisissa arjen asioissa kuin vaikkapa matkalippujen hankinnassa, postin lähetyksissä tai pankkiasioiden hoidossa.

Suomalainen Naisliitto, 117-vuotias puolueeton naisasiajärjestö, haluaa puuttua tähän mittavaan epäkohtaan. Siksi Naisliitto on pannut liikkeelle lakialoitteen. Siinä hallitusta kehotetaan valmistelemaan ja viemään eduskuntaan lainsäädäntö, joka velvoittaa kunnat perustamaan digitukipiste jokaiseen Suomen 309 kuntaan.

Aloite löytyy osoitteesta https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13077 tämän otsikon alta: Kunnille kuuluu velvollisuus järjestää digitukea julkisena palveluna.

Lainsäätäjän käsittelyyn aloite etenee, jos se saa vähintään 50 000 allekirjoitusta 15. elokuuta mennessä. Suomalainen Naisliitto toivoo mahdollisimman monen kansalaisen allekirjoittavan aloitteen ja edistävän siten korjauksia digipudokkaiden ankeaan tilanteeseen.

Monet kunnat, järjestöt ja yritykset antavat jo nyt digiapua, apu on kuitenkin lähinnä neuvontaa, ja se on hajanaista.  Naisliitto tavoittelee aloitteellaan koko maahan lain takaamia, pysyviä palvelupisteitä, joissa tavallinen kansalainen voi asioida vaitiolovelvollisen henkilökunnan ohjauksessa turvallisilla laitteilla.

Naisliitto tähdentää, että se ei vastusta digitalisaatiota, joka vie monin tavoin kehitystä eteenpäin. Digihuumassa ei saa silti unohtaa, että uusi teknologia tuottaa myös isoja ongelmia. Epäkohdat pitää nyt tunnustaa ja ne pitää pikaisesti korjata.

 

Lisätietoja Kirsti Pohjonen p. 040 5455668






RIITTA VESALA JA KAISA TAMMI SAIVAT SUOMALAISEN NAISLIITON MINNA-PALKINNON 8.10.2023

https://www.kaleva.fi/oululainen-riitta-vesala-palkittiin-naisliiton-min/5948641

https://yle.fi/a/74-20054216

https://areena.yle.fi/1-66917104

 Hämeen Sanomien artikkeli Kaisasta Tammesta https://www.suomalainennaisliitto.fi/doc/Kaisa-ja-Minna-palkinto.png

https://www.radiopooki.fi/uutiset/pohjois-pohjanmaa/a-227151 Riitta Vesala Pookissa


Suomalainen Naisliitto ry TIEDOTE
Aurorankatu 17 a 11
00100 Helsinki 25.9.2023
Julkaisuvapaa 8.10.2023 klo 13.00
SUOMALAINEN NAISLIITTO JAKAA MINNA-PALKINNON VAASASSA 8.10.2023
Palkinnon saajat ovat terveydenhoitaja, geronomi YAMK Riitta Vesala ja psykologi, Hämeenlinnan Rikosseuraamuskeskuksen johtaja Kaisa Tammi
Suomalainen Naisliitto ry:n vuonna 2019 perustama Minna-palkinto jaetaan syksyllä 2023 kolmannen kerran. Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiön rahoittama palkinto jaetaan joka toinen vuosi naiselle tai naisryhmälle, joka Minna Canthin tavoin edistää tasa-arvoa ajankohtaisilla teoillaan, tutkimuksillaan tai taiteellaan. Jokaiselle palkintokaudelle Suomalainen Naisliitto määrittelee omat palkintokriteerit ja asettaa palkintotyöryhmän.
Palkintotyöryhmän arvioitua hakemukset kriteerien perusteella Suomalainen Naisliitto päätti, että palkinto jaetaan kahdelle henkilölle.
1)      Kriteeri: valtakunnallinen tai alueellinen innovaatio, aloite tai teko, joka helpottaa ikäihmisen arjen sujuvuutta
Palkinnon saajaksi valittiin terveydenhoitaja, geronomi YAMK Riitta Vesala.
Riitta Vesala on pitkäjänteisesti tehnyt tuloksellista kehittämistyötä ikäihmisten arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hän on työskennellyt yhteistyössä, verkostoituen ja kuunnellen ammattilaisia ja ikäihmisiä itseään. Hän on työskennellyt Juuri-hankkeessa, Kotiväki-hankkeessa ja Löydetään yhdessä! -hankkeessa, sekä välittänyt monin
tavoin kehittämishankkeissa saatua tietoa ja osaamista laajasti eteenpäin. Työnsä ohessa hän on koulutuksen ja tutkimuksen kautta syventänyt ammattitaitoaan. Hän toimii myös Naisten Linjan vapaaehtoisena päivystäjänä auttavassa puhelimessa.
2)      Kriteeri: valtakunnallinen tai alueellinen innovaatio, aloite tai teko, joka edistää tyttöjen/naisten yhteiskunnallista osallistumista
Palkinnon saajaksi valittiin psykologi, Hämeenlinnan Rikosseuraamuskeskuksen johtaja Kaisa Tammi.
Kaisa Tammi on työskennellyt vuodesta 1995 alkaen vankien ja erityisesti naisvankien ja heidän lastensa tilanteen parantamiseksi. Uransa alussa hän toimi Pelson vankilassa Vaalassa psykologina ja vankilan apulaisjohtajana. Vuonna 2000 Kaisa Tammi valittiin Vanajan avovankilan osastonjohtajaksi ja myöhemmin sen johtajaksi. Koska vankilassa oli tuolloin myös äitejä lapsineen, Kaisa Tammi nosti esiin huolensa lasten asemasta vankilassa, ja vankilan äiti-lapsiosastoa alettiin kehittää lapsen etu edellä. Vankilaan perustettiin
vuonna 2010 perheosasto, jonka tehtävänä on tukea ja ohjata vankeja vanhemmuudessa. Uudistus oli innovatiivinen ja sai paljon myös kansainvälistä huomiota. Kaisa Tammen aloitteesta Rikosseuraamuslaitos alkoi parantaa naisvankien oloja. Naisvankien terveydellisiin ongelmiin etsitään ratkaisuja ja heitä ohjataan ammatilliseen koulutukseen. Koulutus on tuonut vangeille itseluottamusta, vähentänyt paluuta rikoskierteeseen ja mahdollistanut naisvankien lapsille tilaisuuden oikeaan lapsuuteen ja eheämpään
aikuisuuteen. Kaisa Tammi on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan ”Naisvankilan pomo”. Hän on myös aktiivisesti jakanut kokemuksiaan naisvankien aseman parantamisesta ja sen vaikutuksesta heidän tulevaisuuteensa.
Palkinnot jaetaan Vaasan Suomalaisen Naisklubin järjestämässä Minna Canth -seminaarissa, joka järjestetään Vaasan kaupungintalolla 8.10.2023 klo 12 - 15. Tilaisuus on samalla Vaasan
Suomalaisen Naisklubin 105-vuotisjuhla sekä osa Suomalaisen Naisliiton 115-vuotisjuhlintaa.
Vaasan Suomalainen Naisklubi on Suomalainen Naisliitto ry:n jäsenyhdistys. (Liite: Minna Canth -seminaarin ohjelma).

Lisätietoja Minna-palkinnosta ja palkintokriteereistä antavat palkintotyöryhmän 2023 jäsenet Ritva
Karinsalo, karinsalo.ritva@gmail.com ja Tiina Tervaskanto-Mäentausta,
tiina.tervaskanto@gmail.com



_______________________________________________________________________________________

************************************************************************************

Mediatiedote 2023/2  16.3.2023

Suomalainen Naisliitto ry
Marianna Rossi16.3.2023

SUOMALAINEN NAISLIITTO RY1000 KERTAA NAISEN ÄÄNENÄ

Kansainvälisenä Naistenpäivänä 8.3.2023 julkistettiin Suomalainen Naisliitto ry:n Naisten Ääni-hankkeeseen saapunut tuhannes suomalaisen naisen elämäkerta

Agnes SjöbergEuroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri.

Suomalainen Naisliitto ry:n vuonna 2015 aloittaman Naisten Ääni- hankkeen tavoitteena on ollut luoda laaja elämäkerta-aineisto naisista, joiden toiminnalla on ollut merkitystä itsenäisessä Suomessa lähipiirissään tai laajemmin yhteiskunnallisina toimijoina. Hankkeen suojelijoiksi lupautuivat kirjailija Kaari Utrio ja maastohiihtäjä Siiri Rantanen.
Hanke oli osa Suomalainen Naisliitto ry:n 110-vuotisjuhlintaa, ja samalla sen avulla pyrittiin kunnioittamaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. Tämän ansiosta Suomalaiselle Naisliitolle myönnettiin kunniakirja, jonka ovat allekirjoittaneet pääministeri Juha Sipilä ja juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen.

Naisten Ääni- tietokannan elämäkerrat osoitteessa
www.naistenaani.fi ovat vapaasti luettavissa, ja ne on ryhmitelty seuraavasti:
-Yhdistyksissä luodaan hyvinvointia

-Äidit pitävät perheen koossa

-Kerron oman elämäni tarinan

-Palkkatili tai oma yritys vapauttaa

-Sivistystä ja tiedettä

-Taidetta ja kulttuuria

-Naiselämää maaseudulla

-Politiikka rakentaa yhteistä hyvää

-Yhteistyötä yli rajojen

-Sota-ajan rankat vuodet

-Siirtolaisia ja evakkoja

-Journalistit

-Raahen Seudun naisia

-1600-1800- luvun naisia

-Tiennäyttäjät

-Uusimmat suomalaisten naisten elämäkerrat

Hankkeen alkuvaiheessa useassa jäsenyhdistyksessä järjestettiin kirjoittamiskoulutusta tai toimittiin muutoin yhteistyössä kirjoittajayhdistysten kanssa. Hankkeen aikana jäsenyhdistykset järjestivät paikkakunnillaan Naisten Ääni-näyttelyitä, joissa tuotiin esiin ko. yhdistyksen alueella kirjoitettuja elämäkertoja. Hanketta on myös käytetty opetustarkoituksiin siten, että yläkoulun oppilaat ovat opettajansa ohjaamina kirjoittaneet elämäkertoja naispuolisista sukulaisistaan.

Merkittävä hankkeeseen liiittyvä tapahtuma oli Suomalainen Naisliitto ry:n ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämä Naisten Ääni- kirjoituskilpailu, joka järjestettiin 6.10.2019-31.3.2020 välisenä aikana. Kilpailuun saapui peräti 111 kirjoitusta, jotka on sisällytetty Naisten Ääni- tietokantaan sekä tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.
Kilpailu osoittautui todelliseksi kunnianosoitukseksi suomalaisille naisille. Kolme parasta elämäkertaa palkittiin. Voittajat valitsi kirjailija Kaari Utrio, ja hän myös jakoi palkinnot Hämeenlinnassa lokakuussa 2020 pidetyn Suomalainen Naisliitto ry:n Minna Canth-seminaarin yhteydessä.
Muutoinkin Naisten Ääni- hanke on onnistunut hyvin. Se on motivoinut monia kirjoittajia kirjoittamaan useita elämäkertoja. Esimerkiksi Kirsti Vähäkangas Raahesta on kirjoittanut yli 100 raahelaisen uranuurtajanaisen tarinan.
Myös useat miehet ovat kirjoittaneet naisten elämäkertoja tietokantaan. 8.3.2023 jälkeenkin on tietokantaan tullut jo lisää useita elämäkertoja. Lisäksi tulevaisuuden tavoitteena on koota elämäkertoja Ruotsissa asuneista suomalaisnaisista.

Naisten Ääni- hankkeen vastuuhenkilöt ovat

Kirsti Ojala,
kirstiliisa.ojala@gmail.com, p. 040-593 3233 ja Raili Ilola,raili.ilola1@luukku.com, Suomalainen
Naisliitto ry:n puheenjohtaja Eva Tervonen,
eva.tervonen@suomalainennaisliitto.fi, p. 040-530 8397                                                                                                        &n bsp;                      

***************************************

Mediatiedote 2023/1 19.1.2023

115-vuotias Suomalainen Naisliitto reagoi tasa-arvotyöllään yhteiskunnan tarpeisiin

Suomalainen Naisliitto edistää elämänkaarensa eri vaiheita elävien naisten asemaa ja tasa-arvoa. Liitto tuo rohkeasti esille yhteiskunnallisia epäkohtia ja tukee jäsenyhdistyksiä tasa-arvotyössä.

Suomalainen Naisliitto juhli 115-vuotista olemassaoloaan vuonna 2022. Juhlia järjestettiin sekä valtakunnallisesti että Suomalaisen Naisliiton jäsenyhdistyksissä. Naisliitto on vuosikymmenien varrella ollut mukana keskeisimmillä naisten aseman ja tasa-arvotyön kehittämisen alueilla.

Vuosi 2023 on vaalivuosi, mikä tarkoittaa Naisliitolle aktiivisen toiminnan aikaa. Naisliitto aktivoi edelleen jäseniään sekä yleensäkin naisia äänestämään. Jokaisen kuuden jäsenyhdistyksen paikkakunnalla järjestetään vaalipaneeli, johon kutsutaan naisehdokkaita kaikista puolueista keskustelemaan ajankohtaista aiheista. Tilaisuudet ovat avoimia, ja niistä tiedotetaan laajasti, joten yleisöllä – sinullakin – on mahdollisuus tulla kysymään ja keskustelemaan.  Suomalainen Naisliitto pitää tänä vaalivuonna esillä erityisesti seuraavia aiheita: hyvinvointivaltion tulevaisuus ja turvallinen Suomi naisille.

Suomalaisen Naisliiton Helsingin yhdistys järjestää 10.2.2023 vaalivuoden Ajankohtaisseminaarin aiheesta Sata naista eduskuntaan. 

Suomalainen Naisliitto on perustamisestaan lähtien pitänyt tärkeänä naisten äänestysaktiivisuuden parantamista, naiskansanedustajien määrän lisäämistä ja naisten aseman parantamista lainsäädäntöteitse.

Kesäkuussa 1907 joukko nuorsuomalaisia naisia perusti ilon, kauneuden, rauhan ja laupeuden jumalan Balderin salissa Helsingissä Suomalaisen Naisliiton. Osanottajat olivat ympäri maata Lapista Karjalaan, Savosta Hämeeseen, Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Kaikilla heillä oli tavoitteena perustaa yhdistys,  joka edistää yhteiskunnallisia parannuksia, lähentää  kansanluokkia toisiinsa ja syventää kansallista yhteistuntoa.

Suomalainen Naisliitto oli jatkoa naisasiakeskeiselle järjestäytymiselle, joka oli alkanut 1800-luvulla aatteellisen aktivoitumisen myötä ja säätyläisten johdolla. Yksi tavoitteista oli naisten ääniokeus, joka toteutui vuonna 1907. Ehdolla oli 62 naista, joista eduskuntaan valittiin 19. Heistä vain kaksi oli nuorsuomalaisia. Huonon vaalituloksen seurauksena syntyi Naisliitto. Vuoden 1908 vaaleissa naisia pääsikin eduskuntaan 25, joista kolme nuorsuomalaista. Pari vuotta myöhemmin Naisliitto katkaisi napanuoransa Nuorsuomalaiseen puolueeseen ja on siitä lähtien ollut sitoutumaton valistusjärjestö. 

Naiskansanedustajat uudistivat 1900-luvun ensi vuosikymmeninä lakeja: avioliittolakia, aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuhteita, naisten virkanimityksiä. He ehdottivat naisten naimaikää korotettavaksi viidestätoista kahdeksaantoista vuoteen, anoivat lisää kätilöitä ja naisille talousopetusta. Sinnikkäistä yrityksistä huolimatta uudistukset olivat kiven takana. Esimerkiksi vuoden 1734 avioliittolaki uudistettiin vasta 1929 ja naispappeus, josta Naisliitossa ensimmäisen kerran puhuttiin jo 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, toteutui vasta 1988. Kaksi vuotta aikaisemmin oli hyväksytty tasa-arvolaki.  

115 vuoden aikana Naisliitolla on ollut hyvät, aikaansa edellä olevat johtajat. Fil. tri Tekla Hultin oli ensimmäinen naistoimittaja, fil. tri Maikki Friberg  Naisten Ääni-lehden perustaja ja kirjastoneuvos Helle Kannila Suomen kirjastolaitoksen luoja. Professori Lucina Hagman taas perusti Naisliiton lisäksi kaksi muuta yhdstystä: Suomen Naisyhdistyksen ja Marttaliiton. Hänen syntymästään on tänä vuonna kulunut 170  vuotta, minkä Suomalainen Naisliitto huomioi tämän vuoden toimintaohjelmassaan.

Kaikkien edellä olevien naisten esikuvana on ollut kirjailija Minna Canth, jonka nimikkoseminaariin naisliittolaiset kokoontuvat edelleen kaksi kertaa vuodessa. Tukena heillä on ollut toista sataa vuotta Canthin kuulu lause: Naisten oikeudet ovat ihmisyyskysymys, ja naisten tulee edistää ihmisyyttä.    

 

 

   

                                                                           

 

 
< Toukokuu 2024 >
Ma Ti Ke To Pe La Su
29300102030405
06070809101112
13141516171819
20212223242526
27282930310102