Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiö sr:n toiminnasta

Suomalaisessa Naisliitossa toimineen Opetusneuvos Hilja Vilkemaan ehdotuksesta Suomalainen Naisliitto perusti Hilja Vilkemaan nimeä kantavan Opetusneuvos Hilja Vilkemaan Stipendisäätiö -nimisen säätiön vuonna 1962. Kyseinen säätiö on apurahasäätiö.

Säätiön tarkoituksena on edistää suomalaisten naisten pyrkimyksiä itsenäiseen, tiedokkaaseen ja tuloksekkaaseen toimintaan elämän eri aloilla.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö jakaa stipendejä ensisijaisesti Suomalaisen Naisliiton jäsenyhdistysten jäsenille Minna Canth -seminaareihin ja säätiön sekä Naisliiton ja sen jäsenyhdistysten järjestämiin tilaisuuksiin.

Säätiö voi myöntää stipendejä Naisliiton jäsenyhdistysten jäsenille myös muiden puolueettomien järjestöjen kursseille ja tilaisuuksiin sekä naisten kansainvälisiin kongresseihin.

Lisäksi säätiö voi avustaa lahjakkaita naisia, jotka jatkavat perustutkinnon jälkeen ammatillisia tai tieteellisiä opintojaan pätevöityäkseen johtaviin tehtäviin. 

Säätiö voi myös antaa tunnustuspalkintoja niille naisille, jotka ovat suorittaneet uraauurtavaa tai muuten suuriarvoista työtä tieteen, taiteen, kirjallisuuden, kasvatuksen, viestinnän ja tekniikan aloilla tai yhteiskunnan muissa merkittävissä tehtävissä. Tästä on hyvänä esimerkkinä joka toinen vuosi myönnettävä Minna-palkinto, jonka rahoituksesta säätiö vastaa. Seuraava Minna-palkinto myönnetään vuonna 2025.

Säätiön merkittävin tukimuoto on osallistuminen Naisliiton jäsenyhdistysten jäsenten matka- ja majoituskustannuksiin Minna Canth -seminaareihin ja muihin ajankohtaisiin tapahtumiin. Tämä tukimuoto mahdollistaa Naisliittolaisten osallistumisen MC-seminaarien lisäksi muihin tapahtumiin, jota tukimuotoa ei ehkä ole muilla naisjärjestöjen yhdistyksillä.

Säätiö voi myös julistaa apurahoja haettavaksi hallituksen määrittelemiin kohteisiin. 

Säätiö järjestää vuosittain Hilja Vilkemaan kunniaksi perinnepäivän, nyk. Vilkemaa-päivän. Seuraava päivä järjestetään Helsingissä syksyllä 2025.

Marja-Riitta Tervahauta

(teksti on julkaistu Minna-lehdessä 2024)