Naisliittolaisten TOP 101 tilanne huhtikuussa 2017
Alle olen koonnut lomittain kaksi tämän hetken listaa perusteluineen.
HY
eli Suomalaisen Naisliiton Helsingin kirjakerhon suunnitteluryhmä Mai
Anttila, Vappu Isosomppi-Hakkarainen, Maijaliisa Kaistila, Tarja Salin
ja Riitta Sivenius kokosivat top 101 -listan periaatteella kirjailija ja
kirja per vuosi siten, että kirjailija on listalla vain kerran ja hänen
teoksensa liittyy ilmestymisajankohtaan, kertoo jotain oleellista
suomalaisesta yhteiskunnasta ja suomalaisista. Kaikki sotaa käyneiden
muistelukset ja romaanit, joita nyt sodan koneen sukupolven lapsenlapset
kirjoittavat, on karsittu pois.
”Jokaiselle vuodelle emme saaneet naiskirjailijaa ja joillekin vuosille tuli kaksi.
Yrityksestämme
ei tullut täydellistä. Paljon oleellista suomalaisen yhteiskunnan
kehityksestä ja naisten asemasta listamme kertoo Suomen sadan vuoden
ajalta lähes vuosi vuodelta.”
LR eli minä, Leena Rönkkö Hämeenlinnan
yhdistyksestä lähdin rakentamaan omaa top –listaani kirjahyllyni
kirjoista ja valinta osui moniin tietokirjoihin. Joillekin vuosille tuli
useita kirjoja, joillekin ei yhtään. Muutamana viime vuonna ilmestyi
mielestäni todella hyviä naisten kirjoittamia kirjoja, listassa on
ruuhkavuosia. Lista on intuitiolla ja kirjojen aiheiden sekä sisällön
monipuolisuuden perusteella tehty. Karsinta oli todella vaikeaa; aivan
kuin pitäisi laittaa ystäviä johonkin järjestykseen. Jos tekisin listaa
vuoden lopulla, se olisi jo toisenlainen, niin kuin minäkin katsoisin
maailmaa jo vähän eri näkökulmasta.
1917
Talvio Maila: Silmä yössä.
HY : Jo teoksen nimessä on jotain uhkaavaa.
1918
Hästesko Elsa (Heporauta os Koponen): Sankaripoikia.
HY : Alaikäisten muistoksi sotakirjeenvaihtajan kokemuksiaan vapaussodasta.
1919
Krohn Helmi; Kun suuret olivat pieniä. Lapsuusmuistoja suomalaisten taiteilijoiden ja kirjailijoiden elämästä. 2.lisätty painos. Otava 1919.
LR: Juhani Ahosta Erkki Melartiiniin, mukana mm. Emmy Achté, Alma Fohström, Ida Ahlberg, Aino Ackté, Maikki Järnefelt-Palmgren ja Ida Ekm
Somersalo Aili: Mestaritontun seikkailut.
HY: Taianomainen lastenkirja, josta on jatkuvasti otettu uusia painoksia vielä 2000-luvulla. Valittu 2004 kautta aikain parhaaksi lastenkirjaksi. On myös e-kirjana.
1920
Södergran Edith: Framtidens skugga (suom. Tulevaisuuden varjo)
HY: Modernia mittaa, ja silti ihanan sointuvaa nimenomaan ruotsiksi.
1921
Bergroth Kersti (Marck Mary): Yhteiskoululaisia.
HY : Tuohon aikaan oli tapana sanoa säälittä pilkkaavia kommentteja toisista. Eeva-sarjan kolmas kirja.
1922
Anttila Selma: Uhri.
HY : Äiti muistelee vapaussodassa menettämäänsä poikaa.
1924
Vala Katri; Kaukainen puutarha. WSOY.
LR: Tulenkantajiin kuuluvan Valan ensimmäinen runokokoelma. Intohimoinen elämän ylistäjä ja maan rakastaja.
1925
Södergran Edith; Maa jota ei ole.
LR: Olisikohan tämä Södergranin tunnetuimpia runokokoelmia.
1926
Hästesko Elsa (Heporauta): Maa vai taivas. HY
1928
Kallas Aino: Suden morsian.
HY : Naisnäkökulmasta kerrottua faktaa ja fiktiota sekaisin, maaginen kirja.
1929
Enäjärvi-Haavio Elsa: Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi
kieleksi suomalaisiin kouluihin.
HY: Ensiaskeleita kielikysymykseen. Mielenkiintoinen kannanotto suomalaisuusasiassa.
1930
Soldan-Brofeldt Venny; Merimajamme ja me. WSOY 1930.
LR: Kuvitettuja tarinoita Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon sekä heidän poikiensa kesistä meren entisellä saarella, nykyisellä niemimaalla Toskalla 1890-luvun puolivälistä eteenpäin.
Swan Anni: Sara ja Sarri matkustavat.
HY : Eurooppa oli avoin, ostit matkalipun ja voit lähteä ja matkustaa vapaasti.
1932
L. Onerva (Hilja Onerva Lehtinen) : Runoilija ja ihminen I-II.
HY: Eino Leinon elämänkerta, josta Onerva on häivyttänyt itsensä pois.
1934
Vala Katri: Paluu.
HY: Lasten hätä ja yhteiskuntaluokkien välinen kuilu ovat käsin kosketeltavissa. Katri Vala oli tulenkantajien tunnetuimpia runoilijoita.
1936
Salminen Sally: Katariina.
HY: Voimaannuttava romaani Ahvenanmaan naisen elämästä.
LR: Vahvan naisen kasvutarina hienosti kerrottuna.
Wuolijoki Hella: Niskavuoren naiset.
HY: Suomalaista itsepäisyyttä ja sisua.
1937
Nuolivaara Auni: Isäntä ja emäntä.
HY: Teoksen pohjalta syntyi elokuva, joka sai nimeksi Paimen, piika ja emäntä kirjailijan edellisen vuoden teoksen mukaan.
Tuulio Tyyni; Florence Nightingale, nykyaikaisen sairaanhoidon luoja. WSOY 1937.
LR: Tämän kirjan minäkin tentin aikoinani.
1938
Harmaja Saima; Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa.
LR: Kukapa meistä ei ole tutustunut Saima Harmajaan, vaikka hänen julkinen runoilijatoimintansa kesti vain viisi vuotta! Minä sain tämän kirjan joululahjaksi isältäni vuonna 1968, painos oli 11.
1939
Noppari Maija-Leena; Teemu-Tahvanan seikkailut. Kertomus pojille ja tytöille. Kuvittanut Rauha Nuolivaara-Manninen. Meidän Lasten Kirjasto 13. Otava 1939.
LR: Opettavainen tarina siitä, kuinka Kiatar, Ilman henki, muuttaa Ilkeän 10-vuotiaan Teemun peukaloiseksi. Teemun pitää oppia rakastamaan eläimiä ja tekemään hyvää luomakunnan pienemmille.
1940
Hämäläinen Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä.
HY: Herkullisen juoruileva, mutta monimutkaiset lauserakenteet eivät helpota lukemista.
LR: Kohukirja mikä karkotti monia ystäviä ja tukijoita kirjailijan elämästä.
1941
Räsänen Hilma: Maalin Bergström.
HY: Luontaisparantolat kuhnekylpyineen tulevat Suomeen.
1942
Uurto Iiris: Ruumiin viisaus.
HY: Ruumiin ikävää seuraa 12 vuotta myöhemmin ruumiin viisaus, elämän harmonia.
Kivikk’aho Eila: Sinikallio.
HY : Esikoisrunoteoksen Nocturno-runon kaipaus kosketti ja koskettaa lukijaa.
1943
Vaara Elina: Äiti ja lapsi.
HY: Äidin ja lapsen suhteen herkkää kuvausta.
1945
Vammelvuo Anja: Muut ovat nuoria.
HY: Sotavuodet veivät monen nuoruuden, teini-iän. Haikeus. Sitten on liian vanha elämään sitä.
1946
Elmgren-Heinonen Tuomi; Lasten satu-Kalevala. Kuvittanut Kirsti Gallen-Kallela. WSOY 1946.
LR: Kalevala lapsille kerrottuna selkeiden tarinoiden muodossa.
Jansson Tove: Kometjakten (suom. Pyrstötähti )
HY: Neuvostoliiton pelko sotien päätyttyä puettu muumisaduksi.
Meriluoto Aila; Lasimaalaus 1946.
LR: Nuoren Meriluodon läpimurtoa.
1947
Henriksson Anna; Kankaankudonnan oppikirja: kankaankudonnan ammattitiedon perusteet, kotiteollisuus-, kotitalous- ja emäntäkouluja, kansanopistoja ja itseopiskelijoita varten. Otava 1947.
LR: Tarpeellinen kirja kaikille kankaita kutoville ennen ja nyt. Hyvä kuvitus.
Raittila Anna-Maija: Ruiskukkaehtoo.
HY: Luonto, illan tyyneys, uskonnollinen.
1948
Sinervo Elvi: Pilvet.
HY: Vakaumuksellisen vasemmistolaisen runoista osa syntyi vankilassa jatkosodan aikana vessapaperille.
Konttinen Aili; Hymyile Krisse…koululaiskertomus. Tammen Nuorten Sarja 2.
LR: Eletään sodanjälkeistä aikaa. Krissenkin perheen maita on luovutettu karjalaisille. Yhteiskoulun 6. luokka kaupungissa alkaa ja luokalle saapuu kaksi uutta oppilasta Kristiina Ali-Ojala ja Wienissä kasvanut poika Josef Gosch.
Tuulio Tyyni; Vapaaherratar Sophie Mannerheim. Ihminen ja elämäntyö. WSOY 1948.
LR: Suomen sairaanhoidon uudistajan elämänkerta.
1949
Tynni Aale: Ylitse vuoren lasisen.
HY : Runoja. Voitti Lontoon olympiakisoissa 1948 taidelajien lyriikkasarjassa kultaa runollaan Hellaan laakeri.
LR: minun korvissani kaikuu nimiruno Lasinen vuori Toni Edelmanin säveltämänä ja Eija Ahvon tulkitsemana.
Kekkonen Sylvi: Kiteitä.
HY: Aforismeissä voi sanoa sen, mikä jäi muuten sanomatta.
1950
Juvonen Helvi: Kuningas Kultalakki.
HY : Sidottua runomittaa on kevyt lukea.
1951
Keravuori Martta: Kirsikankukkia.
HY : Suomen kieli taipuu tankarunoiksi.
1952
Canth Minna; Papin perhe. Nelinäytöksinen näytelmä. Suomalaista kirjallisuutta kouluille 6. Otava 1952, 3. painos. ( Kouluja varten julkaissut E.A. Saarimaa)
LR: Kyllä yksi Minna tähän piti saada! Papin perhe sai ensi-iltansa 1891; hienoa että kouluille sovitettiin oma versionsa.
Meriluoto Aila: Sairas tyttö tanssii.
HY : Kuinkahan paljon tässä on purettu tuntoja avioliitosta Lauri Viidan kanssa?
1953
Räsänen Aino: Näkemiin Helena.
HY :Kirjasarja vastasi sodan jälkeen naisten romanttisen rakkauden kaipuuseen, jatkui sukupolvien yhteentörmäyksillä myös omien lasten kanssa näiden itsenäistyessä.
LR: Helena-sarja oli suosikkeja nuoruudessani.
1954
Hälinen Kaisa – Valtasaari Antero; Suomen lasten lukukirja. Kuvittanut Maija Karma. WSOY 1954.
LR: Lukukirjassa koululaisten elämää tarkastellaan maalla ja kaupungissa, kotona ja koulussa, joulun ja pääsiäisen aikaan. Satujakin kerrotaan ja tarinoita muiden kansojen lapsista.
Polva Anni: Vihaan hameväkeä.
HY : Vahvisti aikakauden nuorten naisten itsenäisyyttä: saat sen mitä toivot ja haluat.
LR: Luimme Polvan kirjoja serkkupoikani kanssa taskulampun valossa tätini luona ja nauroimme kippurassa ’aikuisten toilailuille’.
1955
Virtanen Rauha S: Seljan tytöt.
HY : Miten ihmeessä isä voi ottaa uuden vaimon, uuden äidin heille.
Järvinen Laura; Kukkalapsia. WSOY.
LR: Pieni hellyttävästi kuvitettu runokirja kotimaisista kukista voikukasta ohdakkeeseen ja mansikkaan. Nostalginen aarre.
Klemetti Armi; Muistelen. WSOY 1955.
LR: Kulttuurihistoriaan kuuluvien muistelujen keskiössä isä, Helsingin Vanhan kirkon urkuri Lauri Hämäläinen ja aviomies Heikki Klemetti.
Tynni Aale; Satuaapinen. WSOY 1955.
LR: Kirjan ensimmäisellä sivulla iso A-kirjain ja siinä lukee: Auto Satumaahan ajaa. Katsos kuutta matkustajaa. Valo paistaa Satumaasta. Ajetaanpas sisään A:sta.
1956
Kunnas Kirsi: Tiitiäisen satupuu.
HY : Ihania loruja.
1957
Manner Eeva-Liisa; Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia. Tammi.
LR: Mannerin yhä uusia ikkunoita avaavia proosatekstejä.
Rekola Mirkka: Tunnit.
HY: Mukavasti sekaisin modernia ja perinteistä runoa.
1958
Vartio Marja-Liisa: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö.
HY : Se tavallinen tarina: naimisissa oleva mies rakastuu nuoreen tyttöön ja tytön häpeä...
1959
Tuulio Tyyni: Aleksandra Gripenberg kirjailija, taistelija, ihminen.
HY: Suomen naisasialiikkeen pioneereja, yksi ensimmäisistä kansaehdustajista.
1960
Saastamoinen Tyyne: Yön sarvet.
HY: Proosarunoutta, modernia lyriikkaa.
1961
Otava Merja: Minä Annika ÄP .
HY: Aikuiseksi kasvaminen tekee kipeää.
1962
Kariniemi-Willamo; Laulu lohesta ja auringosta. Novelleja.
LR: Pohjoisen naiskirjailijan ylistystä Lapin luonnolle ja eläimille. Ensimmäinen naisen kirjoittama kirja kalastuksesta. Tuo mieleeni omat kokemukseni tammukka-puroilla..
1963
Jotuni Maria: Huojuva talo.
HY: Inhorealistinen kuvaus akateemisesti sivistyneiden avioliitosta ja perhe-elämästä.
LR: Kääntyy yhä uudelleen näytelmäksi.
1964
Kilpi Eeva. Elämää edestakaisin.
HY : Evakkokokemuksien purkamista .
Mikkola Marja-Leena; Tyttö kuin kitara 1964
LR: Kahden, toisilleen sopimattoman nuoren elämää, jossa irrallisuus ja lopullisuus ovat läsnä kaiken aikaa.
1965
Alopaeus Marianne: Pimeyden ydin / Mörkrets kärna.
HY : Hyvä kuvaus aikansa rasismista Suomessa: Ei pidä rakastua väärään sosiaaliluokkaan, kansalaisuuteen, uskontoon ja väriin kuuluvaan.
1966
Varto Marja-Liisa; Runot ja proosarunot. Otava 1966.
LR: Näitä proosarunoja lukee yhä uudelleen – ja ymmärtää aina eri tavoin.
Voipio Anni: Lehtimatka.
HY: Uuden Suomen toimittajan omat kokemukset sanomalehtityöstä kahdelta vuosikymmeneltä, joihin osui II maailmansota.
1967
Kaipainen Anu, Arkkienkeli Oulussa. WSOY:
LR: Syntymäkaupunkiini sijoittuva myyttinen ja rosoinen kuvaus Schaggin Huppa-Leenasta, yhteisön asenteista ja sotamies Miikkaelista sekä kuninkaasta, joka odottaa Suomen sodan aikaan valtakunnan pelastajaksi arkkienkeli Mikaelia. Taustalla Sara Wacklinin pohjalaismuistelmia ja Oulun profetiaa.
1968
Parras Tytti: Jojo.
HY :Vapaa seksi, mutta miksi nainen ei saa määrätä omasta kehostaan...
LR: Aikoinaan tärkeä kirja itselleni nuorena naisena.
1969
Suosalmi Kerttu-Kaarina: Hyvin toimeentulevat ihmiset.
HY: Keski-ikäisiltä odotetaan paljon, riittävätkö kyvyt kun lapsilauma kasvaa.
1970
Krohn Leena: Vihreä vallankumous.
HY : Luonnonsuojelu nostaa päätään Suomessa. Ympäristökysymyksiä lähestytään lasten kautta.
1971
Pennanen Eila: Himmun rakkaudet.
HY: Voi nuorta tyttöä tehdaskaupungissa!
1972
Manner Eeva-Liisa: Varokaa voittajat.
HY : Sotavuosista riittää ammennettavaa. Voittoa voi seurata tappio.
1973
Pakkanen Outi: Murhan jälkeen mainoskatko.
HY: Mainosmaailma tutuksi niille joille se on outo ja mausteena tietysti hyvää ruokaa murhan lisäksi.
1974
Anhava Helena; Kysy hiljaisuudelta itseäsi. Otava 1974.
LR: Lohdullisia runoja naisen elämästä.
Joenpelto Eeva: Vetää kaikista ovista.
HY: Aloittaa 4-osaisen Lohja-sarjan, jonka lähtökohta on 1960-luvun murroksessa. Mitä on kunniallisuus?
Meriluoto Aila; Lauri Viita.
LR: Hieno elämänkerta Lauri Viidasta.
1975
Blomqvist Anni; Luoto meressä.
LR: Herkänrosoista kuvausta saaristolaiselämästä…ja taustalla soi Lasse Mårtensonin musiikki.
Kaipainen Anu: Naistentanssit .
HY: Ajankuvaus demareiden pyrkimyksistä elää porvarillisesti. Ravintolaoissa yleistyivät naistentanssit. Naiset nauttivat vapaudesta, voi hakea miehiä tanssimaan.
1976
Saisio Pirkko: Sisarukset.
HY: Hämäläissisarusten työväen arkista elämää sotavuosien Helsingissä.
Tikkanen Märta; Miestä ei voi raiskata. Tammi 1976
LR: Kostoa, valtaa, voimaa, epätoivoa – Märta Tikkasen hurjaa tekstiä.
1977
Karjalainen Elina; Uppo-Nalle. WSOY 1977
LR: Ei Uppo-Nallea voi unohtaa.
Liehu Rakel: Valo läheisyys.
HY: Filosofisesti uskonnollista runoutta.
1978
Tikkanen Märta: Vuosisadan rakkaustarina.
HY : Vaikka teki kipeää lukea, oli luettava loppuun.
LR: Sielu säilyy hengissä luovuuden ja runojen avulla.
1979
Kaipainen Anu; Poimisin heliät hiekat. WSOY.
LR: Väkevä teos runonlaulaja Larin Parasken elämästä; kirja joka itkettää ja naurattaa. Ja saa häpeämään sitä, kuinka Paraske ei saanut tarvitsemaansa apua loppuvuosinaan.
Tikka Eeva: Hiljainen kesä.
HY : Kevät. Lapsen kuolema. Suru. Hiljaisuus.
1980
Kunnas Kirsi; Kuun kuva meissä.
LR: Pitkään vaiennen runoilijan uudistunutta runokieltä; pelkoa maailman tilasta, ajan hyppäyksiä, silmänräpäyksellisiä hetkiä, jotka tavoitat ja kadotat yhtä aikaa.
1981
Kauranen Anja ( nyk. Snellman) ; Sonja O kävi täällä 1981.
LR: Joku sanoi kerran, että ainakin tämä kirja Anja Kauraselta pitää lukea.
1982
Polttila Brita; Pohjan portit, kuvitelmia kuvitelmista.
LR: Kirja mihin ’pohjoisen sielun’ omaavana palaan yhä uudelleen ja josta saan voimaa ja inspiraatiota.
Utrio Kaari: Ruusulaakso.
HY: Suomalaiset yrittivät elää kuten tv-sarjan kauniit ja rohkeat, villisti ja vapaasti.
1983
Hämeen-Anttila Virpi: Suden vuosi.
HY: Epilepsia ja uusperhe, siinäpä soppa.
Krohn Leena; Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia. WSOY.
LR: Tämä on kirja, jota kannattaa lukea Mirkka Rekolan runojen ja kirjoitusten ohessa.
1984
Hietamies Laila (v:sta 2004 Hirvisaari): Edessä elämän virrat .
HY: 5-osaisen Kannas-sarjan viimeinen osa. Loppuuko evakon elämä ja voiko uudelleen juurtua.
1985
Liksom Rosa (Ylävaara Anni): Yhden Yön Pysäkki.
HY: Kuvaus kelkasta kellahtaneista nuorista, joita väistellään ja kartellaan.
1986
Autio Orvokki; Merkki päällä 1985 ( Pesärikko-trilogian: Viistotaival, Kotipesä, päätös)
LR: Pohjanmaalta Tampereelle muuttaneen yksinhuoltajanaisen elämää.
Mustonen Enni: Hukkakauraa.
HY: Opettajaksi valmistunut Anna palaa kotitilalleen. Isännätöntä maatilaa yritetään jallittaa kaikin tavoin.
Paltto Kirsti; Voijaa minun poroni. Suom. Eino Kuokkanen. Pohjoinen.
LR: Ensimmäisen saameksi kirjoittavan naiskirjailijan romaani Rievanmukkan kyläläisistä historian pyörteissä 1930- lopulta eteenpäin oli Finlandia-palkintoehdokas ilmestymisvuonaan.
1987
Fried Anne; Elämän värit. Otava 1987.
LR: Muistelmateos, jossa Fried kirjoittaa elämästään neljässä eri maassa: Wieniläisestä kulttuurikodista Saksaan opiskelemaan, sieltä Pariisin kautta Yhdysvaltoihin ja lopulta Suomeen…” Menneisyys tuntuu nyt unelta. Uneksumisen arvoiselta.”
Hämäläinen-Forslund Pirjo; Maammon marjat. Entisaikain lasten elämää. WSOY.
LR: Kerrassaan mielenkiintoinen teos lasten elämästä Suomessa.
Hämäläinen Helvi; Sukupolveni unta. WSOY 1987.
LR: Runoilijan vahva uudelleentuleminen, Finlandia palkinto -88
Kilpi Eeva ; Animalia. WSOY 1987 .
LR: Suorasukainen vahva ja ehdoton puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta.
Saastamoinen Tyyne: Ruhtinaslintu. Runoja vuosilta 1960-1986.
HY: Harmi, että omaperäinen kielen käyttäjä muutti Ranskaan.
LR: Hieno runoilija, jonka olen vasta viime aikoina löytänyt.
1988
Helakisa Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut.
HY: Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-1988. Ihanaa kielellistä leikittelyä ja oivaltamista.
Helakisa Kaarina ( toim.); Unityöt. Suomalaisten kirjailijoiden unia. Otava 1988.
LR: Ken unista on kiinnostunut…
1989
Heinämaa Sara (toim.); Naisen tieto. Art House 1989
LR: Kirja kysyy, kuka saa tietää? Kenen tieto on tieteellistä, arvokasta, hyödyllistä tai käyttökelpoista ja kenelle se on sitä?
1990
Enäkoski Ritva: Pistä persoonasi peliin.
HY: Hyviä neuvoja ennen kaikkea naisille, joita alkoi kiinnostaa, kuinka menestyä yöelämässä.
Savolainen Marjatta; Mantunainen. Karisto 1990.
LR: Itämerensuomalaiseen mytologiaan perustuva tarina Välgestä, parantajasta, noidasta ja hautaansaattajasta 500-luvulla jKr.
1991
Hökkä Tuula; Mullan kirjoitusta, auringon savua. Näkökulmia Eeva-Liisa Mannerin runouteen ja sen modernisuuteen. SKS.
LR: Tuula Hökkä on tutkinut Eeva-Liisa Mannerin tuotantoa vuosikymmeniä ja kirjoittanut siitä useita teoksia. Tämä kirja on yksi suosikeistani, sukellus runoilijan maailmaan.
Kinnunen Eeva-Liisa; Kufitarten ja staalojen mailta. Tarinoita Pohjolasta. Kuvittanut Markku Tanttu. SKS
LR: Saamenmaan tarinoita kufittarista eli maahisista ja ilkeistä staalojen rumiluksista, revontulten synnystä, seitojen palvonnasta ja etiäisistä.
Kähkönen Sirpa: Kuu taskussa.
HY : Sellaista sattuu: teinipoika rakastuu itseään huomattavasti vanhempaan naiseen tulisesti.
Saarenheimo Kerttu (toim.); Katri Vala, Eikä minussa ollut pelkoa. Runoilijan omakuva, kirjeiden, päiväkirjojen ja kirjoitusten valossa. WSOY 1991
LR: Lahjakkaan, omanarvontuntoisen ja rohkean kirjoittajan elämänkerta.
1992
Junkkari Kaija Maria; Naiseksi joka olet. Kirjapaja.
LR: Tämä kirja oli minulle aikanaan merkittävä naiskirja, ja vieläkin tavoitan sen voiman.
Manninen Kirsti: Takapeilissä kuolema.
HY: Koululaisslangilla kirjoitettu jännittävä nuorisokirja teinipojasta, joka ryhtyy selvittämään äitinsä kuolemaa.
1993
Karjalainen Tuula, Ikuinen sunnuntai, Marta Wendelinin kuvien maailma. WSOY 1993.2.p.
LR: Näiden avulla muokattiin mielikuvia perhe-elämästä ja rooleista…
Kauranen Anja (nyk. Snellman); Ihon aika. WSOY.
LR: Äidin elämä aukeaa tyttärelle vasta tämän kuoleman jälkeen.
1994
Fagerholm Monika: Ihanat naiset rannalla.
HY : Ihanan hömpähtävä tarina pikku pojan kokemuksista ja kehityksestä.
Heinämaa Sara ja Tapola Päivi (toim.); Shakespearen sisarpuolet. Naisellisia lukukokemuksia. Kääntöpiiri.
LR: Niin, jospa Shakespearella olisi ollut ihmeellisen lahjakas sisar…vaihtoehtoisia lukutottumuksia, näkökulmia ja samaistuskohteita tarjoava kirja naisten kirjoittamiin teksteihin.
Lardot Raisa; Russa Russa. WSOY.
LR: Evakkoperheen elämää maalaiskylässä pienen tytön näkökulmasta sodanjälkeisessä Suomessa. Tytön tuntemuksissa vilahtelevat muistot pakolaisleiriltä ja kaipaus Vepsään. Isän kohtalo kulkee järkyttävänä kuvana taustalla. Ajattelen, että tämä kirja on hyvä lukea osana Suomen historiaa.
Manner Eeva-Liisa; Ikäviä kirjailijoita. Toimittanut Tuula Hökkä. TAI-teos.
LR: Mannerin laaja-alaisuutta kirjallisuusesseistinä ja –arvostelijana sekä kääntäjänä kuvaava teos. Kirjassa on hänen kirjoituksiaan mm. Helvi Juvosen, Maila Pylkkösen, Mirkka Rekolan runoista sekä mittava valikoima kirja-arvosteluja Kafkasta, William Blakeen ja Kawabataan. Hieno kirja Mannerista lukijana.
Siltala Pirkko; Haen sanojani kaukaa. Naiskirjailijan luovuus. Yliopistopaino 1993
LR: Psykoanalyyttista näkemystä mm. Kirsi Kunnaksen, Eeva-Liisa Mannerin, Helvi Hämäläisen, Eeva Kilven, Tyyni Tuulion kirjoituksiin.
1995
Siikala Helinä; Ystäväni minä. Otava 1995.
LR: Lääkäristä tulee kertoja, vaikka hänen piti olla kuuntelija. Potilaan piti olla kertoja mutta hänestä tulee myös kuuntelija. Kahden naisen tarina saa aikaan muutoksia molemmissa.
Utrio Kaari; Familia, eurooppalaisen perheen historia I–VI, Tammi, 1995–1997.
LR: Uskomaton saavutus.
1996
Onkeli Kreetta; Ilonen talo.
LR: Kirjailijan omiin lapsuudenkokemuksiin perustuva elämänmakuinen esikoisteos siitä, millaista on elää lapsena alkoholistiperheessä.
1997
Koivunen Hannele, Hiljainen tieto. Otava.
LR: Monitasoista, painavaa ja ilmavaa puhetta hiljaisuudesta.
Kovalainen Ritva ja Seppo Sanni; Puiden kansa 1997 – 2014. Englanniksi Tree People.
LR: Hämeenlinnassakin taidenäyttelyn pitäneen kaksikon kirja ihmisille, jotka rakastavat puita ja metsiä.
Nopola Tiina (yhdessä Sinikka Nopolan kanssa): Risto Räppääjä .
HY: Valloittava tarina pikkupojan elämästä äidin ja ankaran tädin kanssa.
Ollila Maija-Riitta; Moraalin tuolla puolen. WSOY.
LR: Olen päässyt kuuntelemaan Maija-Riitta Ollilaa muutaman kerran, ja tykästyin hänen tapaansa puhua. Tämä on painavaa puhetta moraalista.
1998
Levanto Marjatta teksti ja Vuori Julia kuvitus; Nykytaide suurin piirtein. Otava.
LR: ”On kerrottava että nykytaide voi yllättää missä vain, ja jos ei ole vapaa ja valpas voi jäädä paljon näkemättä.” Levanto Hannele Jäämeren
haastattelussa (Suomen Kuvalehti 20/1998) Taidekirja lapsille ja kaikille uteliaille iästä riippumatta.
Liehu Heidi; Perhosten valtakunta. Manifesti viimeisestä tulevaisuudesta. Sphinx.
LR: Mai Allo totesi arvioinnissaan "Liehun feminismillä ei pyritä naisvaltaan, monologia pitävien matriarkkojen diktatuuriin. Päinvastoin, Liehun feminismi on sukupuolten välistä dialogia, jonka alkaessa traditionaalinen valtakäsitys murtuu vähitellen, ilman vallankumousta."
22 vuotiaana filosofian tohtoriksi valmistuneen kirjoittajan kiitetty ja parjattu kirja, jota yritän uudelleen ja uudelleen selata ja ymmärtää, onnistumatta.
1999
Ahola Suvi; Iljan äidiksi. WSOY.
LR: Päiväkirja pietarilaisesta lastenkodista adoptoidun 4-vuotiaan cp-vammaisen Iljan ensimmäisestä vuodesta perheessään äidin kertomana.
Carlson Kristina: Maan ääreen.
HY : Elämän tärkeimmät kysymykset on saatu mahtumaan alle 200 sivuun.
2000
Airisto Lenita: Jatkoaika.
HY : Eläkeikä aloittaa uuden vaiheen elämässä, nauti!
Konttinen Riitta; Maria Wiik. Otava.
LR: Taidehistorian professori emerita Riitta Konttinen on kirjoittanut monia upeita taiteilijakuvauksia. Valitsin tähän kirjan Maria Wiikistä, koska 2014 oli Hämeenlinnan taidemuseossa näyttely Taiteilijatoveruutta, jossa Wiik oli yksi neljästä toveruksesta.
2001
Honkasalo Laura: Sinun lapsesi eivät ole sinun.
HY: Ei lapsista saa väkipakolla kasvattamalla sittenkään kommunisteja.
Latvala Pauliina (toim.); Suvun suuri kertomus. Muistitietoa itsenäisen Suomen vaiheista. SKS 2001.
LR: Valtakunnallisen 1997 kilpakeruun aineistosta koottu teos kertoo 495 naisen ja 225 miehen 82 keruuvastausta ; tarinoita suvun historian merkityksestä, sukupolvien kertomuksista, suvun maantiedosta, perhesuhteista, arvoista, sankareista ja tapaperinteistä.
Vakimo Sinikka; Paljon kokeva, vähän näkyvä. Tutkimus vanhaa naista koskevista
kulttuurisista käsityksistä ja vanhan naisen elämänkäytännöistä. SKS.
LR: Rikasnäkökulmainen sukellus vanhojen naisten maailmaan ja merkitykseen Kalevalasta kaskuihin, mediasta omiin tarinoihin…
2002
Lehtolainen Leena: Kun luulit unohtaneesi .
HY: Dekkari, jossa menneisyyttään ei voi paeta eikö unohtaa.
Stenius Yrsa; Kunnes siipi murtuu. Jussi Björlingin taru. Tammi.
LR: Vangitseva kirja lahjakkuudesta, sen lahjasta ja taakasta.
2003
Anhava Helena: Lakastumisen aika.
HY: Mikä on oikein ja mikä on väärin? Historiastako ihmiskunta muka oppisi jotain.
Haavikko Ritva; Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa. WSOY 2003.
LR: Lapsena ajoin rattailla setäni Polle-hevosen kanssa heinäpellolle. Hevonen on minulle tärkeä eläin ja hahmo. Ritva Haavikko kertoo 250 taidekuvan, lähes 200 runon ja oman tekstinsä kautta hevosen ja ihmisen monivuosituhantisesta yhteisestä matkasta.
Liehu Rakel; Helene. WSOY 2003.
LR: ” Teos kertoo tinkimättömästä lahjakkuudesta, aistivoimaisesta naisesta, salatun rakkauden kokemuksista. Ja avaa oven viimeisen huoneen yksinäisyyteen, puhuttelevan paljaiden omakuvien luo.” (takakansi) Liehun kiitetty ja moitittu teos, joka sai Runeberg-palkinnon 2004.
2004
Häkkinen Kaisa; Linnun nimi. Toimittaneet Kai Linnilä ja Sari Savikko. Teos 2004.
LR: Hienosti kuvitettu teos Suomen kirjakielen linnunnimistön historiasta esikirjallisesta ajasta koko maailman lintujen suomenkieliseen nimistöön 1992.
Nopola Sinikka: Se on myöhästä ny.
HY: Hyvänmielen äänikirja murteella.
Kuusela Tuija. Taiteilijat kirjaimia piirtämässä. Suomen kultakauden kirjaintaidetta. SKS toimituksia 990. Gallen-Kallelan Museo.
LR: Mielenkiintoinen kirja siitä, kuinka kultakauden muotokieli laajeni eri aloille, myös kirjataiteeseen. Tämän teoksen perusteella voi päätellä, että naistaiteilijat eivät osallistuneet kirjataiteen kehittelyyn; Eva Mannerheim Sparren Joulupirtti 1906 oli ainoa naisen tekemä kansi.
Kähkönen Marjut; Ei kenenkään veli. Naiskirjallisuuden metaforat Helvi Hämäläisen
lyriikassa. SKS.
LR: Kuka voi määritellä, mikä on merkittävää kirjallisuutta ja miten naiseus vaikuttaa näihin määrittelyihin?
Sinervo Helena; Runoilijan talossa. Tammi.
LR: Mannerin kirjeisiin perustuva romaani. Sai Finlandia-palkinnon.
Tuohimaa Sinikka; Parantavat sanat. Kirjoista voimaa toipumisen matkalla. Kirjapaja.
LR: Vaikeat ajat ja muutos saavat lähtemään löytöretkelle; kuuntelemaan musiikkia, nauttimaan luonnosta, etsimään omaa luovuutta taiteesta, lukemaan ja kirjoittamaan.
2005
Aho Tuulia: Kuikansulka.
HY : Kuikansulka onkin tyttö, lasten fantasiakirja.
Rantanen Leena; Kirjeitä jonnekin. LIKE.
LR: Kirjoittaa voi kuolleillekin; sanoittaa miksi toinen itselle on merkittävä.
2006
Keskitalo Anne Katarina; Tien päällä ja leirissä: matkanteon kokemuksesta taideteokseksi. Väitöskirja Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta. Lapin yliopistokustannus.
LR: Mitä kaikkea eläytyvällä kävelyllä voikaan löytää!
Laurén Kirsi; Suo – sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja –kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjinä. SKS 2006.
LR: Ihana tietopaketti suokokemuksia. Voi melkein tuntea lämpimän suon tuoksun, tai lemuahan se oikeastaan on!
Pulkkinen Riikka: Raja.
HY: Ei ole kevyitä sanoja eikä puolittaisia kohtaamisia.
2007
Happonen Sirke; Vilijonkka ikkunassa. Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike. WSOY 2007.
LR: Opetti minut lukemaan Tove Janssonin kirjoja ja katsomaan hänen piirroksiaan ja maalauksiaan sekä kirjojen kuvitusta uudella tavalla. Luku Tanssiva muumilaakso: liike, kuva- ja muumikirjat oli riemastuttava tällaiselle tanssia rakastavalle kirjatoukalle.
Lähteenmäki Laura: Marenkikeiju.
HY: Metsässä ei haittaa vaikka onkin läski ja lihava. Lastenkirja.
Mallat Kaija; Naiset rajalla. Kyöpeli, Nainen, Naara(s), Neitsyt, Morsian, Akka ja Ämmä Suomen paikannimissä. SKS.
LR: Miksi paikoille on annettu naiseen viittaavalla sanalla alkavia nimiä ja millaisia merkityksiä näillä sanoilla on ollut eri aikoina ja eri murteissa. Nimiin liittyy paljon tarinoita, mytologiaa ja erilaisia toimijoita, naisten ohella myös yliluonnollisia hahmoja, haltioita, piruja, näkkejä.
2008
Oksanen Sofi: Puhdistus.
HY: Siperiasta Viroon suvun kotipaikkaan. Naiskaupan uhriksi joutuneen elämä nivoutuu löytäjänsä elämään.
Savolainen Miina; Maailman ihanin tyttö.
LR: Mystisesti taitettu kymmenen nuoren lastenkodissa varttuneen nuoren naisen kasvutarina: kuinka voi oppia katsomaan itseään lempeästi ja tulla näkyväksi, voimautua.
2010
Kähkönen Sirpa; Vihan ja rakkauden liekit. Kohtalona 1930-luku. Otava.
LR: Suvun ja kansakunnan historia niveltyy toisiinsa kommunistien traagisissa kohtaloissa kahtia jakautuneessa Suomessa. Itselleni kirja ’kolahti’ kuunnellessani Kähkösen esitelmää Hämeenlinnassa: hän puhui siitä ’kuinka peritystä vihasta tulisi päästää irti’.
Mazzarella Merete: Matkalla puoleen hintaan: eläkkeellä olemisen taidosta / Resa med rabatt: om konsten att vara pensionär.
HY: Eläkkeellä kokee positiivisia yllätyksiä yllättävän paljon.
Tuominen Pirjo: Lotat – Suomen naisten suuri tarina.
HY : Kunnianosoitus lottien tekemälle työlle; parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
2011
Hirvisaari Laila; Minä Katariina. Otava.
LR: Hirvisaaren taattua historiallista romaania.
Sinisalo Johanna: Enkelten verta.
HY: Onko tulevaisuutemme tuo?
2012
Itäranta Emmi; Teemestarin kirja. Teos.
LR: Nuoren kirjailijan englanniksi ja suomeksi kirjoittama esikoisteos Noriasta, joka elää ilmastomuutosten ja suuren öljyvahingon tuhoamassa maailmassa kaukana tulevaisuudessa. Kerrassaan upealla, kirkkaalla kielellä kirjoitettuna.
Lehmuskallio Kaija; Yön vehryt vihreä. Sanataiteen yhdistys ry.
LR: Hattulalaisen runoilijan toinen runokokoelma.
Lundberg Ulla-Lena: Jää (Is)
HY: Ahvenanmaan saaristossa elämä on karua, selviytymistä, julmuutta.
Ruuska Helena; Marja-Liisa Vartio, kuin linnun kirkaisu. WSOY.
LR: Elämän ja kirjoittamisen vuoropuhelua. Hoveltavan puhelias kirjailija löytää vartiolaisen tavan saada muoto sille, mitä haluaa ilmaista.
2013
Laaksonen Heli: Aapine. Aakkossi niil ko ymmärtävä jo pualest sanast.
HY : Hyväntuulen kirja, joka kirkastaa mielen ja saa hymyilemään.
Rauhala Pauliina ; Taivaslaulu. Gummerus.
LR: Kirja nuoresta rakastavasta ja rakastettavasta lestadiolaisparista ja vaikeasta valinnasta, jonka eteen he joutuvat vaimon väsymisen myötä. Kaunista, runollista kieltä ja herkkää kuvausta.
2014
Lehtinen Tuija: Saimi ja Selma: salainen ihailija.
HY : Kaikki on luvallista kun pikkusiskot yrittävät löytää isoveljelleen tyttöystävän.
Kirstinä Leena; Kirsi Kunnas – sateessa ja tuulessa. WSOY
LR: Hieno elämänkerta Kirsti Kunnaksesta.
Kytömäki Anni; Kultarinta. Gummerus.
LR: Ekokriittinen, eeppinen sukupolviromaani, jossa luonto elää ja ihmiskuvaus on tarkkaa.
2015
Oranen Raija; Hirmuinen mies. Teos.
LR: Elämänmakuinen ja todentuntuinen tiiliskiviromaani J.K. Paasikiven elämästä.
Telkänranta Helena: Mitä on olla eläin.
HY: Kun seuraavan kerran ongit, niin mato ja kala tuntevat tuskaa koukussa.
2016
Isoaro Anna Elina; Rakkautta ja vasta-aineita. Runoja äidiksi tulemisesta. Into.
LR: Raikasta uutta runoa äitiydestä.
Jalonen Riitta; Kirkkaus. Tammi 2016.
LR: Syvälle menevä kirja uusseelantilaisesta Janet Framesta; siitä kuinka kieli, sanat ja taiteen voima sekä muutama ymmärtävä ihminen pelastavat vuosikausien kärsimykseltä psykiatrisessa sairaalahoidossa ja auttavat oman elämän löytämisessä.
Kähkönen Sirpa; Tankkien kesä. Otava 2016.
LR: Kesä 1968 avautuu Kuopiosta Eurooppaan. Kähköselle uudenlaisella kielellä tuttujen henkilöiden elämänkohtaloita ’hulluna vuonna’1968.
Liukas Linda: Hello Ruby - Matka tietokoneeseen.
HY: Mitä jokaisen 5-vuotiaan vanhemman ja isovanhemman tulisi tietää ja osata tietokoneista.
Seutu Katja; Tyhjä pöytä on tilattu. Mirkka Rekolan runouden äärellä. WSOY.
LR: Jos pitää Mirkka Rekolan runoista, tämä kannattaa lukea.
Wallin Kristiina; Valon paino. Tammi 2016.
LR: Runokirja surusta ja sen voimasta. Muistikuvat tulevat mieleen omavaltaisesti, ajasta ja paikasta välittämättä. Vähitellen rakentuu matka surun läpi.
2017
Matson Anne; Tellervo Koivisto - elämänkerta. Siltala 2017
M-L N: Tellervo Koivisto on mielestäni monella tapaa merkittävä nainen viime vuosikymmenien ajalta.
Saarikoski Sirpa: Kesä kasiysi .
HY: Suomalaista rentoa chic-litiä.
Simukka Salla & Riikonen Marika (toim.); Marilyn, Marilyn. Tarinoita ikonista ja ihmisestä. Tammi.
LR: 12 kutkuttavaa, yllättävää, outoa tarinaa Marilyn Monroesta.
Talvio Maila: Silmä yössä.
HY : Jo teoksen nimessä on jotain uhkaavaa.
1918
Hästesko Elsa (Heporauta os Koponen): Sankaripoikia.
HY : Alaikäisten muistoksi sotakirjeenvaihtajan kokemuksiaan vapaussodasta.
1919
Krohn Helmi; Kun suuret olivat pieniä. Lapsuusmuistoja suomalaisten taiteilijoiden ja kirjailijoiden elämästä. 2.lisätty painos. Otava 1919.
LR: Juhani Ahosta Erkki Melartiiniin, mukana mm. Emmy Achté, Alma Fohström, Ida Ahlberg, Aino Ackté, Maikki Järnefelt-Palmgren ja Ida Ekm
Somersalo Aili: Mestaritontun seikkailut.
HY: Taianomainen lastenkirja, josta on jatkuvasti otettu uusia painoksia vielä 2000-luvulla. Valittu 2004 kautta aikain parhaaksi lastenkirjaksi. On myös e-kirjana.
1920
Södergran Edith: Framtidens skugga (suom. Tulevaisuuden varjo)
HY: Modernia mittaa, ja silti ihanan sointuvaa nimenomaan ruotsiksi.
1921
Bergroth Kersti (Marck Mary): Yhteiskoululaisia.
HY : Tuohon aikaan oli tapana sanoa säälittä pilkkaavia kommentteja toisista. Eeva-sarjan kolmas kirja.
1922
Anttila Selma: Uhri.
HY : Äiti muistelee vapaussodassa menettämäänsä poikaa.
1924
Vala Katri; Kaukainen puutarha. WSOY.
LR: Tulenkantajiin kuuluvan Valan ensimmäinen runokokoelma. Intohimoinen elämän ylistäjä ja maan rakastaja.
1925
Södergran Edith; Maa jota ei ole.
LR: Olisikohan tämä Södergranin tunnetuimpia runokokoelmia.
1926
Hästesko Elsa (Heporauta): Maa vai taivas. HY
1928
Kallas Aino: Suden morsian.
HY : Naisnäkökulmasta kerrottua faktaa ja fiktiota sekaisin, maaginen kirja.
1929
Enäjärvi-Haavio Elsa: Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi
kieleksi suomalaisiin kouluihin.
HY: Ensiaskeleita kielikysymykseen. Mielenkiintoinen kannanotto suomalaisuusasiassa.
1930
Soldan-Brofeldt Venny; Merimajamme ja me. WSOY 1930.
LR: Kuvitettuja tarinoita Venny Soldan-Brofeldtin ja Juhani Ahon sekä heidän poikiensa kesistä meren entisellä saarella, nykyisellä niemimaalla Toskalla 1890-luvun puolivälistä eteenpäin.
Swan Anni: Sara ja Sarri matkustavat.
HY : Eurooppa oli avoin, ostit matkalipun ja voit lähteä ja matkustaa vapaasti.
1932
L. Onerva (Hilja Onerva Lehtinen) : Runoilija ja ihminen I-II.
HY: Eino Leinon elämänkerta, josta Onerva on häivyttänyt itsensä pois.
1934
Vala Katri: Paluu.
HY: Lasten hätä ja yhteiskuntaluokkien välinen kuilu ovat käsin kosketeltavissa. Katri Vala oli tulenkantajien tunnetuimpia runoilijoita.
1936
Salminen Sally: Katariina.
HY: Voimaannuttava romaani Ahvenanmaan naisen elämästä.
LR: Vahvan naisen kasvutarina hienosti kerrottuna.
Wuolijoki Hella: Niskavuoren naiset.
HY: Suomalaista itsepäisyyttä ja sisua.
1937
Nuolivaara Auni: Isäntä ja emäntä.
HY: Teoksen pohjalta syntyi elokuva, joka sai nimeksi Paimen, piika ja emäntä kirjailijan edellisen vuoden teoksen mukaan.
Tuulio Tyyni; Florence Nightingale, nykyaikaisen sairaanhoidon luoja. WSOY 1937.
LR: Tämän kirjan minäkin tentin aikoinani.
1938
Harmaja Saima; Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa.
LR: Kukapa meistä ei ole tutustunut Saima Harmajaan, vaikka hänen julkinen runoilijatoimintansa kesti vain viisi vuotta! Minä sain tämän kirjan joululahjaksi isältäni vuonna 1968, painos oli 11.
1939
Noppari Maija-Leena; Teemu-Tahvanan seikkailut. Kertomus pojille ja tytöille. Kuvittanut Rauha Nuolivaara-Manninen. Meidän Lasten Kirjasto 13. Otava 1939.
LR: Opettavainen tarina siitä, kuinka Kiatar, Ilman henki, muuttaa Ilkeän 10-vuotiaan Teemun peukaloiseksi. Teemun pitää oppia rakastamaan eläimiä ja tekemään hyvää luomakunnan pienemmille.
1940
Hämäläinen Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä.
HY: Herkullisen juoruileva, mutta monimutkaiset lauserakenteet eivät helpota lukemista.
LR: Kohukirja mikä karkotti monia ystäviä ja tukijoita kirjailijan elämästä.
1941
Räsänen Hilma: Maalin Bergström.
HY: Luontaisparantolat kuhnekylpyineen tulevat Suomeen.
1942
Uurto Iiris: Ruumiin viisaus.
HY: Ruumiin ikävää seuraa 12 vuotta myöhemmin ruumiin viisaus, elämän harmonia.
Kivikk’aho Eila: Sinikallio.
HY : Esikoisrunoteoksen Nocturno-runon kaipaus kosketti ja koskettaa lukijaa.
1943
Vaara Elina: Äiti ja lapsi.
HY: Äidin ja lapsen suhteen herkkää kuvausta.
1945
Vammelvuo Anja: Muut ovat nuoria.
HY: Sotavuodet veivät monen nuoruuden, teini-iän. Haikeus. Sitten on liian vanha elämään sitä.
1946
Elmgren-Heinonen Tuomi; Lasten satu-Kalevala. Kuvittanut Kirsti Gallen-Kallela. WSOY 1946.
LR: Kalevala lapsille kerrottuna selkeiden tarinoiden muodossa.
Jansson Tove: Kometjakten (suom. Pyrstötähti )
HY: Neuvostoliiton pelko sotien päätyttyä puettu muumisaduksi.
Meriluoto Aila; Lasimaalaus 1946.
LR: Nuoren Meriluodon läpimurtoa.
1947
Henriksson Anna; Kankaankudonnan oppikirja: kankaankudonnan ammattitiedon perusteet, kotiteollisuus-, kotitalous- ja emäntäkouluja, kansanopistoja ja itseopiskelijoita varten. Otava 1947.
LR: Tarpeellinen kirja kaikille kankaita kutoville ennen ja nyt. Hyvä kuvitus.
Raittila Anna-Maija: Ruiskukkaehtoo.
HY: Luonto, illan tyyneys, uskonnollinen.
1948
Sinervo Elvi: Pilvet.
HY: Vakaumuksellisen vasemmistolaisen runoista osa syntyi vankilassa jatkosodan aikana vessapaperille.
Konttinen Aili; Hymyile Krisse…koululaiskertomus. Tammen Nuorten Sarja 2.
LR: Eletään sodanjälkeistä aikaa. Krissenkin perheen maita on luovutettu karjalaisille. Yhteiskoulun 6. luokka kaupungissa alkaa ja luokalle saapuu kaksi uutta oppilasta Kristiina Ali-Ojala ja Wienissä kasvanut poika Josef Gosch.
Tuulio Tyyni; Vapaaherratar Sophie Mannerheim. Ihminen ja elämäntyö. WSOY 1948.
LR: Suomen sairaanhoidon uudistajan elämänkerta.
1949
Tynni Aale: Ylitse vuoren lasisen.
HY : Runoja. Voitti Lontoon olympiakisoissa 1948 taidelajien lyriikkasarjassa kultaa runollaan Hellaan laakeri.
LR: minun korvissani kaikuu nimiruno Lasinen vuori Toni Edelmanin säveltämänä ja Eija Ahvon tulkitsemana.
Kekkonen Sylvi: Kiteitä.
HY: Aforismeissä voi sanoa sen, mikä jäi muuten sanomatta.
1950
Juvonen Helvi: Kuningas Kultalakki.
HY : Sidottua runomittaa on kevyt lukea.
1951
Keravuori Martta: Kirsikankukkia.
HY : Suomen kieli taipuu tankarunoiksi.
1952
Canth Minna; Papin perhe. Nelinäytöksinen näytelmä. Suomalaista kirjallisuutta kouluille 6. Otava 1952, 3. painos. ( Kouluja varten julkaissut E.A. Saarimaa)
LR: Kyllä yksi Minna tähän piti saada! Papin perhe sai ensi-iltansa 1891; hienoa että kouluille sovitettiin oma versionsa.
Meriluoto Aila: Sairas tyttö tanssii.
HY : Kuinkahan paljon tässä on purettu tuntoja avioliitosta Lauri Viidan kanssa?
1953
Räsänen Aino: Näkemiin Helena.
HY :Kirjasarja vastasi sodan jälkeen naisten romanttisen rakkauden kaipuuseen, jatkui sukupolvien yhteentörmäyksillä myös omien lasten kanssa näiden itsenäistyessä.
LR: Helena-sarja oli suosikkeja nuoruudessani.
1954
Hälinen Kaisa – Valtasaari Antero; Suomen lasten lukukirja. Kuvittanut Maija Karma. WSOY 1954.
LR: Lukukirjassa koululaisten elämää tarkastellaan maalla ja kaupungissa, kotona ja koulussa, joulun ja pääsiäisen aikaan. Satujakin kerrotaan ja tarinoita muiden kansojen lapsista.
Polva Anni: Vihaan hameväkeä.
HY : Vahvisti aikakauden nuorten naisten itsenäisyyttä: saat sen mitä toivot ja haluat.
LR: Luimme Polvan kirjoja serkkupoikani kanssa taskulampun valossa tätini luona ja nauroimme kippurassa ’aikuisten toilailuille’.
1955
Virtanen Rauha S: Seljan tytöt.
HY : Miten ihmeessä isä voi ottaa uuden vaimon, uuden äidin heille.
Järvinen Laura; Kukkalapsia. WSOY.
LR: Pieni hellyttävästi kuvitettu runokirja kotimaisista kukista voikukasta ohdakkeeseen ja mansikkaan. Nostalginen aarre.
Klemetti Armi; Muistelen. WSOY 1955.
LR: Kulttuurihistoriaan kuuluvien muistelujen keskiössä isä, Helsingin Vanhan kirkon urkuri Lauri Hämäläinen ja aviomies Heikki Klemetti.
Tynni Aale; Satuaapinen. WSOY 1955.
LR: Kirjan ensimmäisellä sivulla iso A-kirjain ja siinä lukee: Auto Satumaahan ajaa. Katsos kuutta matkustajaa. Valo paistaa Satumaasta. Ajetaanpas sisään A:sta.
1956
Kunnas Kirsi: Tiitiäisen satupuu.
HY : Ihania loruja.
1957
Manner Eeva-Liisa; Kävelymusiikkia pienille virtahevoille ja muita harjoituksia. Tammi.
LR: Mannerin yhä uusia ikkunoita avaavia proosatekstejä.
Rekola Mirkka: Tunnit.
HY: Mukavasti sekaisin modernia ja perinteistä runoa.
1958
Vartio Marja-Liisa: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö.
HY : Se tavallinen tarina: naimisissa oleva mies rakastuu nuoreen tyttöön ja tytön häpeä...
1959
Tuulio Tyyni: Aleksandra Gripenberg kirjailija, taistelija, ihminen.
HY: Suomen naisasialiikkeen pioneereja, yksi ensimmäisistä kansaehdustajista.
1960
Saastamoinen Tyyne: Yön sarvet.
HY: Proosarunoutta, modernia lyriikkaa.
1961
Otava Merja: Minä Annika ÄP .
HY: Aikuiseksi kasvaminen tekee kipeää.
1962
Kariniemi-Willamo; Laulu lohesta ja auringosta. Novelleja.
LR: Pohjoisen naiskirjailijan ylistystä Lapin luonnolle ja eläimille. Ensimmäinen naisen kirjoittama kirja kalastuksesta. Tuo mieleeni omat kokemukseni tammukka-puroilla..
1963
Jotuni Maria: Huojuva talo.
HY: Inhorealistinen kuvaus akateemisesti sivistyneiden avioliitosta ja perhe-elämästä.
LR: Kääntyy yhä uudelleen näytelmäksi.
1964
Kilpi Eeva. Elämää edestakaisin.
HY : Evakkokokemuksien purkamista .
Mikkola Marja-Leena; Tyttö kuin kitara 1964
LR: Kahden, toisilleen sopimattoman nuoren elämää, jossa irrallisuus ja lopullisuus ovat läsnä kaiken aikaa.
1965
Alopaeus Marianne: Pimeyden ydin / Mörkrets kärna.
HY : Hyvä kuvaus aikansa rasismista Suomessa: Ei pidä rakastua väärään sosiaaliluokkaan, kansalaisuuteen, uskontoon ja väriin kuuluvaan.
1966
Varto Marja-Liisa; Runot ja proosarunot. Otava 1966.
LR: Näitä proosarunoja lukee yhä uudelleen – ja ymmärtää aina eri tavoin.
Voipio Anni: Lehtimatka.
HY: Uuden Suomen toimittajan omat kokemukset sanomalehtityöstä kahdelta vuosikymmeneltä, joihin osui II maailmansota.
1967
Kaipainen Anu, Arkkienkeli Oulussa. WSOY:
LR: Syntymäkaupunkiini sijoittuva myyttinen ja rosoinen kuvaus Schaggin Huppa-Leenasta, yhteisön asenteista ja sotamies Miikkaelista sekä kuninkaasta, joka odottaa Suomen sodan aikaan valtakunnan pelastajaksi arkkienkeli Mikaelia. Taustalla Sara Wacklinin pohjalaismuistelmia ja Oulun profetiaa.
1968
Parras Tytti: Jojo.
HY :Vapaa seksi, mutta miksi nainen ei saa määrätä omasta kehostaan...
LR: Aikoinaan tärkeä kirja itselleni nuorena naisena.
1969
Suosalmi Kerttu-Kaarina: Hyvin toimeentulevat ihmiset.
HY: Keski-ikäisiltä odotetaan paljon, riittävätkö kyvyt kun lapsilauma kasvaa.
1970
Krohn Leena: Vihreä vallankumous.
HY : Luonnonsuojelu nostaa päätään Suomessa. Ympäristökysymyksiä lähestytään lasten kautta.
1971
Pennanen Eila: Himmun rakkaudet.
HY: Voi nuorta tyttöä tehdaskaupungissa!
1972
Manner Eeva-Liisa: Varokaa voittajat.
HY : Sotavuosista riittää ammennettavaa. Voittoa voi seurata tappio.
1973
Pakkanen Outi: Murhan jälkeen mainoskatko.
HY: Mainosmaailma tutuksi niille joille se on outo ja mausteena tietysti hyvää ruokaa murhan lisäksi.
1974
Anhava Helena; Kysy hiljaisuudelta itseäsi. Otava 1974.
LR: Lohdullisia runoja naisen elämästä.
Joenpelto Eeva: Vetää kaikista ovista.
HY: Aloittaa 4-osaisen Lohja-sarjan, jonka lähtökohta on 1960-luvun murroksessa. Mitä on kunniallisuus?
Meriluoto Aila; Lauri Viita.
LR: Hieno elämänkerta Lauri Viidasta.
1975
Blomqvist Anni; Luoto meressä.
LR: Herkänrosoista kuvausta saaristolaiselämästä…ja taustalla soi Lasse Mårtensonin musiikki.
Kaipainen Anu: Naistentanssit .
HY: Ajankuvaus demareiden pyrkimyksistä elää porvarillisesti. Ravintolaoissa yleistyivät naistentanssit. Naiset nauttivat vapaudesta, voi hakea miehiä tanssimaan.
1976
Saisio Pirkko: Sisarukset.
HY: Hämäläissisarusten työväen arkista elämää sotavuosien Helsingissä.
Tikkanen Märta; Miestä ei voi raiskata. Tammi 1976
LR: Kostoa, valtaa, voimaa, epätoivoa – Märta Tikkasen hurjaa tekstiä.
1977
Karjalainen Elina; Uppo-Nalle. WSOY 1977
LR: Ei Uppo-Nallea voi unohtaa.
Liehu Rakel: Valo läheisyys.
HY: Filosofisesti uskonnollista runoutta.
1978
Tikkanen Märta: Vuosisadan rakkaustarina.
HY : Vaikka teki kipeää lukea, oli luettava loppuun.
LR: Sielu säilyy hengissä luovuuden ja runojen avulla.
1979
Kaipainen Anu; Poimisin heliät hiekat. WSOY.
LR: Väkevä teos runonlaulaja Larin Parasken elämästä; kirja joka itkettää ja naurattaa. Ja saa häpeämään sitä, kuinka Paraske ei saanut tarvitsemaansa apua loppuvuosinaan.
Tikka Eeva: Hiljainen kesä.
HY : Kevät. Lapsen kuolema. Suru. Hiljaisuus.
1980
Kunnas Kirsi; Kuun kuva meissä.
LR: Pitkään vaiennen runoilijan uudistunutta runokieltä; pelkoa maailman tilasta, ajan hyppäyksiä, silmänräpäyksellisiä hetkiä, jotka tavoitat ja kadotat yhtä aikaa.
1981
Kauranen Anja ( nyk. Snellman) ; Sonja O kävi täällä 1981.
LR: Joku sanoi kerran, että ainakin tämä kirja Anja Kauraselta pitää lukea.
1982
Polttila Brita; Pohjan portit, kuvitelmia kuvitelmista.
LR: Kirja mihin ’pohjoisen sielun’ omaavana palaan yhä uudelleen ja josta saan voimaa ja inspiraatiota.
Utrio Kaari: Ruusulaakso.
HY: Suomalaiset yrittivät elää kuten tv-sarjan kauniit ja rohkeat, villisti ja vapaasti.
1983
Hämeen-Anttila Virpi: Suden vuosi.
HY: Epilepsia ja uusperhe, siinäpä soppa.
Krohn Leena; Donna Quijote ja muita kaupunkilaisia. WSOY.
LR: Tämä on kirja, jota kannattaa lukea Mirkka Rekolan runojen ja kirjoitusten ohessa.
1984
Hietamies Laila (v:sta 2004 Hirvisaari): Edessä elämän virrat .
HY: 5-osaisen Kannas-sarjan viimeinen osa. Loppuuko evakon elämä ja voiko uudelleen juurtua.
1985
Liksom Rosa (Ylävaara Anni): Yhden Yön Pysäkki.
HY: Kuvaus kelkasta kellahtaneista nuorista, joita väistellään ja kartellaan.
1986
Autio Orvokki; Merkki päällä 1985 ( Pesärikko-trilogian: Viistotaival, Kotipesä, päätös)
LR: Pohjanmaalta Tampereelle muuttaneen yksinhuoltajanaisen elämää.
Mustonen Enni: Hukkakauraa.
HY: Opettajaksi valmistunut Anna palaa kotitilalleen. Isännätöntä maatilaa yritetään jallittaa kaikin tavoin.
Paltto Kirsti; Voijaa minun poroni. Suom. Eino Kuokkanen. Pohjoinen.
LR: Ensimmäisen saameksi kirjoittavan naiskirjailijan romaani Rievanmukkan kyläläisistä historian pyörteissä 1930- lopulta eteenpäin oli Finlandia-palkintoehdokas ilmestymisvuonaan.
1987
Fried Anne; Elämän värit. Otava 1987.
LR: Muistelmateos, jossa Fried kirjoittaa elämästään neljässä eri maassa: Wieniläisestä kulttuurikodista Saksaan opiskelemaan, sieltä Pariisin kautta Yhdysvaltoihin ja lopulta Suomeen…” Menneisyys tuntuu nyt unelta. Uneksumisen arvoiselta.”
Hämäläinen-Forslund Pirjo; Maammon marjat. Entisaikain lasten elämää. WSOY.
LR: Kerrassaan mielenkiintoinen teos lasten elämästä Suomessa.
Hämäläinen Helvi; Sukupolveni unta. WSOY 1987.
LR: Runoilijan vahva uudelleentuleminen, Finlandia palkinto -88
Kilpi Eeva ; Animalia. WSOY 1987 .
LR: Suorasukainen vahva ja ehdoton puheenvuoro luonnon, eläinten ja ihmisten puolesta.
Saastamoinen Tyyne: Ruhtinaslintu. Runoja vuosilta 1960-1986.
HY: Harmi, että omaperäinen kielen käyttäjä muutti Ranskaan.
LR: Hieno runoilija, jonka olen vasta viime aikoina löytänyt.
1988
Helakisa Kaarina: Annan ja Matiaksen laulut.
HY: Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966-1988. Ihanaa kielellistä leikittelyä ja oivaltamista.
Helakisa Kaarina ( toim.); Unityöt. Suomalaisten kirjailijoiden unia. Otava 1988.
LR: Ken unista on kiinnostunut…
1989
Heinämaa Sara (toim.); Naisen tieto. Art House 1989
LR: Kirja kysyy, kuka saa tietää? Kenen tieto on tieteellistä, arvokasta, hyödyllistä tai käyttökelpoista ja kenelle se on sitä?
1990
Enäkoski Ritva: Pistä persoonasi peliin.
HY: Hyviä neuvoja ennen kaikkea naisille, joita alkoi kiinnostaa, kuinka menestyä yöelämässä.
Savolainen Marjatta; Mantunainen. Karisto 1990.
LR: Itämerensuomalaiseen mytologiaan perustuva tarina Välgestä, parantajasta, noidasta ja hautaansaattajasta 500-luvulla jKr.
1991
Hökkä Tuula; Mullan kirjoitusta, auringon savua. Näkökulmia Eeva-Liisa Mannerin runouteen ja sen modernisuuteen. SKS.
LR: Tuula Hökkä on tutkinut Eeva-Liisa Mannerin tuotantoa vuosikymmeniä ja kirjoittanut siitä useita teoksia. Tämä kirja on yksi suosikeistani, sukellus runoilijan maailmaan.
Kinnunen Eeva-Liisa; Kufitarten ja staalojen mailta. Tarinoita Pohjolasta. Kuvittanut Markku Tanttu. SKS
LR: Saamenmaan tarinoita kufittarista eli maahisista ja ilkeistä staalojen rumiluksista, revontulten synnystä, seitojen palvonnasta ja etiäisistä.
Kähkönen Sirpa: Kuu taskussa.
HY : Sellaista sattuu: teinipoika rakastuu itseään huomattavasti vanhempaan naiseen tulisesti.
Saarenheimo Kerttu (toim.); Katri Vala, Eikä minussa ollut pelkoa. Runoilijan omakuva, kirjeiden, päiväkirjojen ja kirjoitusten valossa. WSOY 1991
LR: Lahjakkaan, omanarvontuntoisen ja rohkean kirjoittajan elämänkerta.
1992
Junkkari Kaija Maria; Naiseksi joka olet. Kirjapaja.
LR: Tämä kirja oli minulle aikanaan merkittävä naiskirja, ja vieläkin tavoitan sen voiman.
Manninen Kirsti: Takapeilissä kuolema.
HY: Koululaisslangilla kirjoitettu jännittävä nuorisokirja teinipojasta, joka ryhtyy selvittämään äitinsä kuolemaa.
1993
Karjalainen Tuula, Ikuinen sunnuntai, Marta Wendelinin kuvien maailma. WSOY 1993.2.p.
LR: Näiden avulla muokattiin mielikuvia perhe-elämästä ja rooleista…
Kauranen Anja (nyk. Snellman); Ihon aika. WSOY.
LR: Äidin elämä aukeaa tyttärelle vasta tämän kuoleman jälkeen.
1994
Fagerholm Monika: Ihanat naiset rannalla.
HY : Ihanan hömpähtävä tarina pikku pojan kokemuksista ja kehityksestä.
Heinämaa Sara ja Tapola Päivi (toim.); Shakespearen sisarpuolet. Naisellisia lukukokemuksia. Kääntöpiiri.
LR: Niin, jospa Shakespearella olisi ollut ihmeellisen lahjakas sisar…vaihtoehtoisia lukutottumuksia, näkökulmia ja samaistuskohteita tarjoava kirja naisten kirjoittamiin teksteihin.
Lardot Raisa; Russa Russa. WSOY.
LR: Evakkoperheen elämää maalaiskylässä pienen tytön näkökulmasta sodanjälkeisessä Suomessa. Tytön tuntemuksissa vilahtelevat muistot pakolaisleiriltä ja kaipaus Vepsään. Isän kohtalo kulkee järkyttävänä kuvana taustalla. Ajattelen, että tämä kirja on hyvä lukea osana Suomen historiaa.
Manner Eeva-Liisa; Ikäviä kirjailijoita. Toimittanut Tuula Hökkä. TAI-teos.
LR: Mannerin laaja-alaisuutta kirjallisuusesseistinä ja –arvostelijana sekä kääntäjänä kuvaava teos. Kirjassa on hänen kirjoituksiaan mm. Helvi Juvosen, Maila Pylkkösen, Mirkka Rekolan runoista sekä mittava valikoima kirja-arvosteluja Kafkasta, William Blakeen ja Kawabataan. Hieno kirja Mannerista lukijana.
Siltala Pirkko; Haen sanojani kaukaa. Naiskirjailijan luovuus. Yliopistopaino 1993
LR: Psykoanalyyttista näkemystä mm. Kirsi Kunnaksen, Eeva-Liisa Mannerin, Helvi Hämäläisen, Eeva Kilven, Tyyni Tuulion kirjoituksiin.
1995
Siikala Helinä; Ystäväni minä. Otava 1995.
LR: Lääkäristä tulee kertoja, vaikka hänen piti olla kuuntelija. Potilaan piti olla kertoja mutta hänestä tulee myös kuuntelija. Kahden naisen tarina saa aikaan muutoksia molemmissa.
Utrio Kaari; Familia, eurooppalaisen perheen historia I–VI, Tammi, 1995–1997.
LR: Uskomaton saavutus.
1996
Onkeli Kreetta; Ilonen talo.
LR: Kirjailijan omiin lapsuudenkokemuksiin perustuva elämänmakuinen esikoisteos siitä, millaista on elää lapsena alkoholistiperheessä.
1997
Koivunen Hannele, Hiljainen tieto. Otava.
LR: Monitasoista, painavaa ja ilmavaa puhetta hiljaisuudesta.
Kovalainen Ritva ja Seppo Sanni; Puiden kansa 1997 – 2014. Englanniksi Tree People.
LR: Hämeenlinnassakin taidenäyttelyn pitäneen kaksikon kirja ihmisille, jotka rakastavat puita ja metsiä.
Nopola Tiina (yhdessä Sinikka Nopolan kanssa): Risto Räppääjä .
HY: Valloittava tarina pikkupojan elämästä äidin ja ankaran tädin kanssa.
Ollila Maija-Riitta; Moraalin tuolla puolen. WSOY.
LR: Olen päässyt kuuntelemaan Maija-Riitta Ollilaa muutaman kerran, ja tykästyin hänen tapaansa puhua. Tämä on painavaa puhetta moraalista.
1998
Levanto Marjatta teksti ja Vuori Julia kuvitus; Nykytaide suurin piirtein. Otava.
LR: ”On kerrottava että nykytaide voi yllättää missä vain, ja jos ei ole vapaa ja valpas voi jäädä paljon näkemättä.” Levanto Hannele Jäämeren
haastattelussa (Suomen Kuvalehti 20/1998) Taidekirja lapsille ja kaikille uteliaille iästä riippumatta.
Liehu Heidi; Perhosten valtakunta. Manifesti viimeisestä tulevaisuudesta. Sphinx.
LR: Mai Allo totesi arvioinnissaan "Liehun feminismillä ei pyritä naisvaltaan, monologia pitävien matriarkkojen diktatuuriin. Päinvastoin, Liehun feminismi on sukupuolten välistä dialogia, jonka alkaessa traditionaalinen valtakäsitys murtuu vähitellen, ilman vallankumousta."
22 vuotiaana filosofian tohtoriksi valmistuneen kirjoittajan kiitetty ja parjattu kirja, jota yritän uudelleen ja uudelleen selata ja ymmärtää, onnistumatta.
1999
Ahola Suvi; Iljan äidiksi. WSOY.
LR: Päiväkirja pietarilaisesta lastenkodista adoptoidun 4-vuotiaan cp-vammaisen Iljan ensimmäisestä vuodesta perheessään äidin kertomana.
Carlson Kristina: Maan ääreen.
HY : Elämän tärkeimmät kysymykset on saatu mahtumaan alle 200 sivuun.
2000
Airisto Lenita: Jatkoaika.
HY : Eläkeikä aloittaa uuden vaiheen elämässä, nauti!
Konttinen Riitta; Maria Wiik. Otava.
LR: Taidehistorian professori emerita Riitta Konttinen on kirjoittanut monia upeita taiteilijakuvauksia. Valitsin tähän kirjan Maria Wiikistä, koska 2014 oli Hämeenlinnan taidemuseossa näyttely Taiteilijatoveruutta, jossa Wiik oli yksi neljästä toveruksesta.
2001
Honkasalo Laura: Sinun lapsesi eivät ole sinun.
HY: Ei lapsista saa väkipakolla kasvattamalla sittenkään kommunisteja.
Latvala Pauliina (toim.); Suvun suuri kertomus. Muistitietoa itsenäisen Suomen vaiheista. SKS 2001.
LR: Valtakunnallisen 1997 kilpakeruun aineistosta koottu teos kertoo 495 naisen ja 225 miehen 82 keruuvastausta ; tarinoita suvun historian merkityksestä, sukupolvien kertomuksista, suvun maantiedosta, perhesuhteista, arvoista, sankareista ja tapaperinteistä.
Vakimo Sinikka; Paljon kokeva, vähän näkyvä. Tutkimus vanhaa naista koskevista
kulttuurisista käsityksistä ja vanhan naisen elämänkäytännöistä. SKS.
LR: Rikasnäkökulmainen sukellus vanhojen naisten maailmaan ja merkitykseen Kalevalasta kaskuihin, mediasta omiin tarinoihin…
2002
Lehtolainen Leena: Kun luulit unohtaneesi .
HY: Dekkari, jossa menneisyyttään ei voi paeta eikö unohtaa.
Stenius Yrsa; Kunnes siipi murtuu. Jussi Björlingin taru. Tammi.
LR: Vangitseva kirja lahjakkuudesta, sen lahjasta ja taakasta.
2003
Anhava Helena: Lakastumisen aika.
HY: Mikä on oikein ja mikä on väärin? Historiastako ihmiskunta muka oppisi jotain.
Haavikko Ritva; Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa. WSOY 2003.
LR: Lapsena ajoin rattailla setäni Polle-hevosen kanssa heinäpellolle. Hevonen on minulle tärkeä eläin ja hahmo. Ritva Haavikko kertoo 250 taidekuvan, lähes 200 runon ja oman tekstinsä kautta hevosen ja ihmisen monivuosituhantisesta yhteisestä matkasta.
Liehu Rakel; Helene. WSOY 2003.
LR: ” Teos kertoo tinkimättömästä lahjakkuudesta, aistivoimaisesta naisesta, salatun rakkauden kokemuksista. Ja avaa oven viimeisen huoneen yksinäisyyteen, puhuttelevan paljaiden omakuvien luo.” (takakansi) Liehun kiitetty ja moitittu teos, joka sai Runeberg-palkinnon 2004.
2004
Häkkinen Kaisa; Linnun nimi. Toimittaneet Kai Linnilä ja Sari Savikko. Teos 2004.
LR: Hienosti kuvitettu teos Suomen kirjakielen linnunnimistön historiasta esikirjallisesta ajasta koko maailman lintujen suomenkieliseen nimistöön 1992.
Nopola Sinikka: Se on myöhästä ny.
HY: Hyvänmielen äänikirja murteella.
Kuusela Tuija. Taiteilijat kirjaimia piirtämässä. Suomen kultakauden kirjaintaidetta. SKS toimituksia 990. Gallen-Kallelan Museo.
LR: Mielenkiintoinen kirja siitä, kuinka kultakauden muotokieli laajeni eri aloille, myös kirjataiteeseen. Tämän teoksen perusteella voi päätellä, että naistaiteilijat eivät osallistuneet kirjataiteen kehittelyyn; Eva Mannerheim Sparren Joulupirtti 1906 oli ainoa naisen tekemä kansi.
Kähkönen Marjut; Ei kenenkään veli. Naiskirjallisuuden metaforat Helvi Hämäläisen
lyriikassa. SKS.
LR: Kuka voi määritellä, mikä on merkittävää kirjallisuutta ja miten naiseus vaikuttaa näihin määrittelyihin?
Sinervo Helena; Runoilijan talossa. Tammi.
LR: Mannerin kirjeisiin perustuva romaani. Sai Finlandia-palkinnon.
Tuohimaa Sinikka; Parantavat sanat. Kirjoista voimaa toipumisen matkalla. Kirjapaja.
LR: Vaikeat ajat ja muutos saavat lähtemään löytöretkelle; kuuntelemaan musiikkia, nauttimaan luonnosta, etsimään omaa luovuutta taiteesta, lukemaan ja kirjoittamaan.
2005
Aho Tuulia: Kuikansulka.
HY : Kuikansulka onkin tyttö, lasten fantasiakirja.
Rantanen Leena; Kirjeitä jonnekin. LIKE.
LR: Kirjoittaa voi kuolleillekin; sanoittaa miksi toinen itselle on merkittävä.
2006
Keskitalo Anne Katarina; Tien päällä ja leirissä: matkanteon kokemuksesta taideteokseksi. Väitöskirja Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta. Lapin yliopistokustannus.
LR: Mitä kaikkea eläytyvällä kävelyllä voikaan löytää!
Laurén Kirsi; Suo – sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja –kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjinä. SKS 2006.
LR: Ihana tietopaketti suokokemuksia. Voi melkein tuntea lämpimän suon tuoksun, tai lemuahan se oikeastaan on!
Pulkkinen Riikka: Raja.
HY: Ei ole kevyitä sanoja eikä puolittaisia kohtaamisia.
2007
Happonen Sirke; Vilijonkka ikkunassa. Tove Janssonin muumiteosten kuva, sana ja liike. WSOY 2007.
LR: Opetti minut lukemaan Tove Janssonin kirjoja ja katsomaan hänen piirroksiaan ja maalauksiaan sekä kirjojen kuvitusta uudella tavalla. Luku Tanssiva muumilaakso: liike, kuva- ja muumikirjat oli riemastuttava tällaiselle tanssia rakastavalle kirjatoukalle.
Lähteenmäki Laura: Marenkikeiju.
HY: Metsässä ei haittaa vaikka onkin läski ja lihava. Lastenkirja.
Mallat Kaija; Naiset rajalla. Kyöpeli, Nainen, Naara(s), Neitsyt, Morsian, Akka ja Ämmä Suomen paikannimissä. SKS.
LR: Miksi paikoille on annettu naiseen viittaavalla sanalla alkavia nimiä ja millaisia merkityksiä näillä sanoilla on ollut eri aikoina ja eri murteissa. Nimiin liittyy paljon tarinoita, mytologiaa ja erilaisia toimijoita, naisten ohella myös yliluonnollisia hahmoja, haltioita, piruja, näkkejä.
2008
Oksanen Sofi: Puhdistus.
HY: Siperiasta Viroon suvun kotipaikkaan. Naiskaupan uhriksi joutuneen elämä nivoutuu löytäjänsä elämään.
Savolainen Miina; Maailman ihanin tyttö.
LR: Mystisesti taitettu kymmenen nuoren lastenkodissa varttuneen nuoren naisen kasvutarina: kuinka voi oppia katsomaan itseään lempeästi ja tulla näkyväksi, voimautua.
2010
Kähkönen Sirpa; Vihan ja rakkauden liekit. Kohtalona 1930-luku. Otava.
LR: Suvun ja kansakunnan historia niveltyy toisiinsa kommunistien traagisissa kohtaloissa kahtia jakautuneessa Suomessa. Itselleni kirja ’kolahti’ kuunnellessani Kähkösen esitelmää Hämeenlinnassa: hän puhui siitä ’kuinka peritystä vihasta tulisi päästää irti’.
Mazzarella Merete: Matkalla puoleen hintaan: eläkkeellä olemisen taidosta / Resa med rabatt: om konsten att vara pensionär.
HY: Eläkkeellä kokee positiivisia yllätyksiä yllättävän paljon.
Tuominen Pirjo: Lotat – Suomen naisten suuri tarina.
HY : Kunnianosoitus lottien tekemälle työlle; parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
2011
Hirvisaari Laila; Minä Katariina. Otava.
LR: Hirvisaaren taattua historiallista romaania.
Sinisalo Johanna: Enkelten verta.
HY: Onko tulevaisuutemme tuo?
2012
Itäranta Emmi; Teemestarin kirja. Teos.
LR: Nuoren kirjailijan englanniksi ja suomeksi kirjoittama esikoisteos Noriasta, joka elää ilmastomuutosten ja suuren öljyvahingon tuhoamassa maailmassa kaukana tulevaisuudessa. Kerrassaan upealla, kirkkaalla kielellä kirjoitettuna.
Lehmuskallio Kaija; Yön vehryt vihreä. Sanataiteen yhdistys ry.
LR: Hattulalaisen runoilijan toinen runokokoelma.
Lundberg Ulla-Lena: Jää (Is)
HY: Ahvenanmaan saaristossa elämä on karua, selviytymistä, julmuutta.
Ruuska Helena; Marja-Liisa Vartio, kuin linnun kirkaisu. WSOY.
LR: Elämän ja kirjoittamisen vuoropuhelua. Hoveltavan puhelias kirjailija löytää vartiolaisen tavan saada muoto sille, mitä haluaa ilmaista.
2013
Laaksonen Heli: Aapine. Aakkossi niil ko ymmärtävä jo pualest sanast.
HY : Hyväntuulen kirja, joka kirkastaa mielen ja saa hymyilemään.
Rauhala Pauliina ; Taivaslaulu. Gummerus.
LR: Kirja nuoresta rakastavasta ja rakastettavasta lestadiolaisparista ja vaikeasta valinnasta, jonka eteen he joutuvat vaimon väsymisen myötä. Kaunista, runollista kieltä ja herkkää kuvausta.
2014
Lehtinen Tuija: Saimi ja Selma: salainen ihailija.
HY : Kaikki on luvallista kun pikkusiskot yrittävät löytää isoveljelleen tyttöystävän.
Kirstinä Leena; Kirsi Kunnas – sateessa ja tuulessa. WSOY
LR: Hieno elämänkerta Kirsti Kunnaksesta.
Kytömäki Anni; Kultarinta. Gummerus.
LR: Ekokriittinen, eeppinen sukupolviromaani, jossa luonto elää ja ihmiskuvaus on tarkkaa.
2015
Oranen Raija; Hirmuinen mies. Teos.
LR: Elämänmakuinen ja todentuntuinen tiiliskiviromaani J.K. Paasikiven elämästä.
Telkänranta Helena: Mitä on olla eläin.
HY: Kun seuraavan kerran ongit, niin mato ja kala tuntevat tuskaa koukussa.
2016
Isoaro Anna Elina; Rakkautta ja vasta-aineita. Runoja äidiksi tulemisesta. Into.
LR: Raikasta uutta runoa äitiydestä.
Jalonen Riitta; Kirkkaus. Tammi 2016.
LR: Syvälle menevä kirja uusseelantilaisesta Janet Framesta; siitä kuinka kieli, sanat ja taiteen voima sekä muutama ymmärtävä ihminen pelastavat vuosikausien kärsimykseltä psykiatrisessa sairaalahoidossa ja auttavat oman elämän löytämisessä.
Kähkönen Sirpa; Tankkien kesä. Otava 2016.
LR: Kesä 1968 avautuu Kuopiosta Eurooppaan. Kähköselle uudenlaisella kielellä tuttujen henkilöiden elämänkohtaloita ’hulluna vuonna’1968.
Liukas Linda: Hello Ruby - Matka tietokoneeseen.
HY: Mitä jokaisen 5-vuotiaan vanhemman ja isovanhemman tulisi tietää ja osata tietokoneista.
Seutu Katja; Tyhjä pöytä on tilattu. Mirkka Rekolan runouden äärellä. WSOY.
LR: Jos pitää Mirkka Rekolan runoista, tämä kannattaa lukea.
Wallin Kristiina; Valon paino. Tammi 2016.
LR: Runokirja surusta ja sen voimasta. Muistikuvat tulevat mieleen omavaltaisesti, ajasta ja paikasta välittämättä. Vähitellen rakentuu matka surun läpi.
2017
Matson Anne; Tellervo Koivisto - elämänkerta. Siltala 2017
M-L N: Tellervo Koivisto on mielestäni monella tapaa merkittävä nainen viime vuosikymmenien ajalta.
Saarikoski Sirpa: Kesä kasiysi .
HY: Suomalaista rentoa chic-litiä.
Simukka Salla & Riikonen Marika (toim.); Marilyn, Marilyn. Tarinoita ikonista ja ihmisestä. Tammi.
LR: 12 kutkuttavaa, yllättävää, outoa tarinaa Marilyn Monroesta.
